Eläkkeiden korkeampi verotus vie ostovoimaa kautta maan
Olen pettynyt hallituksen ratkaisuun ulottaa muuta verotusta korkeampi eläketulovero alkamaan jo 1875 euron kuukausieläkkeestä.
Sinällään 1990-luvun puolivälissä taloudellisen laman vallitessa Lipposen hallituksen aikana säädetty eläkeläisten raippaveroksi kutsuttu eläketulovero muun verotuksen päälle on jo lähtökohtaisestikin kyseenalainen ikään perustuvana. Nyt se ulotetaan hallituksen ratkaisussa alkamaan ihan tavallisen heikosta eläkkeestä.
Kun 1875 euron kuukausieläkkeestä maksetaan myös normaalit valtiolle, kunnalle ja seurakunnille menevät kirkollisverotkin, eläkkeen käteen jäävä osuus todella hupenee.
Eläkeläiset menettävät entisestään käytettävissä olevaansa ostovoimansa. Jokaiselle tulee asumiskuluja. Omissa asunnoissa asuvillekin ovat kiinteistöverot monilla paikkakunnilla kohtuuttomat kaavamaisesti asunnon ja tontin kokoon perustuvina, kun verrataan kiinteistöveron arvon määrittelyä asunnosta sen mahdolliseen kaupalliseen hintaan.
Eläkeläisille tulee monia sairauskuluja ja ne useimmiten jäävät eri korvausten ulkopuolelle. Asumisen hintaan vaikuttaa energia, vesi ja kiinteistyön ylläpitohuoltaminen pakollisista nuohouksista alkaen. Näihin ei nytkään ole riittävästi taloudellisia mahdollisuuksia. Vaatteisin, ruokaan ja muihin tarpeellisiin menoihin eivät tahdo rahat riittää.
Tätä todellisuutta vastaan on eläketulovero on kohtuuton lisävero ja nyt hallituksen ratkaisu on ulottamassa sen jo todella pieniin eläkkeisiinkin kohdistuvaksi.
Kun tällä tavoin heikennetään eläkeläisten ostovoimaa, se vaikuttaa hyvin kielteisesti lähipalvelujen käyttöön kautta maan. Jo nyt monissa kirkonkylissä, taajamissa ja kaupungeissakin pien- ja yksinyrittäjät ovat vaikeuksissa. Monet ovat palveluyrittäjiä, joiden asiakkaat koostuvat pääosin eläkeläisistä.
Kun hallituksen esittämällä tavalla heikennettäisiin eläkeläisasiakkaiden ostovoimaa, se vie ”jalat alta yrittäjiltäkin” asiakkaiden kadotessa. Tulee työttömyyttä ja tästä kärsivät kaikki nuoremmat ikäluokat.
Eläkeläisten ostovoima kuitenkin olisi generaattori voimistamaan pienyrittäjyyttä ja vahvistamaan palvelujen tarjontaa, mistä hyötyisivät kaikki kautta maan.
Olen viestittänyt asiasta ennen hallituksen ratkaisua pääministeri Orpolle ja ministeri Purralle. Mutta viestini ei ole tuottanut tulosta. Olen pettynyt, mutta en lannistunut.
Toivon keskustan eduskuntaryhmän harkitsevan jatkotoimia. Asia ei ole vielä eduskunnan päättämä. Jos nyt olisin itse kansanedustajana, ehdottaisin rohkeasti välikysymystä asiasta.
Haluan, että keskusta profiloituu aktiivisena asiassa, mikä on myös erityisesti pien- ja yksinyrittäjienkin asia. Lisäksi se on lähipalveluiden sekä kuntien ja seutukuntien voimapoliittinen asia, millä on myös vahvasti paikallista veto- ja pitovoimavaikusta.
Eläkeläisten ostovoiman näen voimakkaana elinkeinopoliittisena asiana kautta maan.
Lauri Oinonen
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/