Eläkevakuutusmaksun alennuksella vauhtia talouskasvuun
Suomessa on viime aikoina vihdoin alettu huomaamaan, kuinka surkeassa jamassa maan talous on. Uusia innovatiivisia avauksia on kuitenkin ollut perin vähän, viimeksi Björn Wahlroos liittyi erityistalousalueiden perustamista ehdottaneiden joukkoon.
Talouskasvua, parempaa työllisyyttä ja kilpailukykyä, tasapainoisempaa julkista taloutta sekä reaalipalkkojen nousua saataisiin aikaiseksi laskemalla työntekijöiden eläkevakuutusmaksuja.
Maksun alentaminen parantaisi ostovoimaa, pienentäisi verokiilaa, purkaisi kannustinloukkuja sekä parantaisi valtion- ja kuntien taloutta, kun eläkevakuutusmaksun tuoma verovähennys palkasta laskisi.
Lisäksi maksun alentaminen parantaisi kilpailukykyä, kun palkan ostovoima kasvaisi ilman palkankorotuksia. Päälle tulisi positiiviset dynaamiset vaikutukset. Maksun alentaminen ei aiheuttaisi inflaatiopaineita, koska kyse olisi olemassa olevien resurssien uudelleen allokoinnista.
Eläkerahastot tuottavat Suomessa huonosti ja ne häviävät trendinomaisesti kansainväliselle vertailuportfoliolle niin paljon, että tilastollisesti sen ei pitäisi olla mahdollista. Ylisuuri maksu ja heikot sijoitustuotot luovat kalliin ja tehottoman eläkejärjestelmän, jonka uskottavuus on varsinkin nuorten sukupolvien keskuudessa heikko.
Paremmat sijoitustuotot voitaisiin saavuttaa uudistamalla vakavaraisuuslaskennan säädöksiä sekä siirtymällä markkinoiden yleistä tuottoa tavoittelevaan indeksisijoittamiseen. Nykyisellä sijoitusnäkemyksellä ja vakavaraisuuslaskennan valuvioilla yleiselle markkinatuotolle hävitään jatkuvasti ja paljon.
Eläkerahastot ovat tällä hetkellä yli 250% vuotuisesta palkkasummasta. Maksutaso on asetettu siten, että rahastojen arvo nostetaan yli 350% tasoon palkkasummasta vuosisadan loppuun mennessä. Tavoitteena on saattaa eläkejärjestelmä vahvana 2100-luvulle. Kun tarkastelujakso on yleensä noin 70 vuotta eteenpäin, niin valmistaudumme ylisuurella maksutasolla 2160-luvulle.
Valittu aikaperspektiivi on täysin hukassa. Kuka tietää, miltä työelämä näyttää 140 vuoden päässä? Perspektiivin hahmottaa, kun kelaa aikaa taaksepäin 1880-luvulle ja miettii silloista yhteiskuntaa. Kun kriisi on nyt, ei kannata varautua yli sadan vuoden päähän nostamalla vakuutusmaksu tasolle, joka tuhoaa talouskasvun ja kotimaiset pääomamarkkinat.
Oikea vakuutusmaksutaso olisi vakuutusmatemaattisesti rehti taso, jossa kansainvälisten markkinoiden yleisellä tuottotasolla keskimääräinen yksilön vakuutusmaksu ja laskennallinen kertynyt rahasto vastaa yksilön keskimääräistä odotettavissa olevaa eläkemenoa.
Tällä hetkellä maksutaso on reilusti yli tuon vakuutusmatemaattisesti rehdin tason. Vakuutusmatemaattisesti rehti järjestelmä voi olla täysin rahastoiva, täysin rahastoimaton tai jotain siltä väliltä. Vakuutusmatemaattisesti rehdissä järjestelmässä toteutuisi pitkän aikavälin tasapaino ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/