Eduskunnan hajotusvalta takaisin presidentille
Petteri Orpon (kok) hallitus on murentamassa ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia täysin avoimesti. Eduskunnassa parhaillaan oleva niin sanottu käännytyslaki on siitä karkea esimerkki.
Oikeusoppineet varoittavat YK:n peruskirjassa, ihmisoikeusjulistuksessa, kansainvälisisissä ihmisoikeussopimuksissa ja maamme perustuslaissa kaikille turvattuihin oikeuksiin puuttumista.
Tuoreimpien gallup-tulosten mukaan oppositio on ohittanut hallituspuolueet. Mutta mihin oppositio voi gallup-suosiotaan ja hallituksen luottamuksen vajetta todella käyttää?
Suomessa on tosiasiassa puoluepoliittinen yksinvalta. Enemmistöhallitukselle ja pääministerille on meillä perustuslailla umpioitu päätäntävalta omasta asemastaan.
Eduskunnan hajottamisesta ja uusista vaaleista eivät muut voi päättää, vaikka kansan kannatus onkin mennyt. Tarvitaan pääministerin aloite omista potkuistaan.
Yksinvalta, yhden tai ryhmän, ei kuulu demokratiaan eikä oikeusvaltioon. Se on tuttua diktatuureista.
Toisin oli ennen. Hallituksia vaihdettiin ja vaaleja uusittiin, kun tarvetta oli. Perustuslain muuttamisella 2000 tehtiin suuri virhe, kun tasavallan presidentin itsenäinen eduskunnan hajotusvalta poistettiin. Sitä perusteltiin parlamentarismin lisäämisellä, eli puoluevallan kasvattamisella.
”Valta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.”
Valta sementoitiin neljäksi vuodeksi enemmistöhallituksen puolue-eliitille. Tasavallan presidentistä tuli sisäpoliittisesti vallaton ”keulakuva.” Se valta oli samalla myös kansalta pois.
Perustuslain 26 §:n mukaisesti: ”Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskunnan koolla ollessa määrätä ennenaikaiset vaalit toimitettaviksi. Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamista lopettaa työskentelynsä.”
Uskooko joku näin tapahtuvan myös käytännössä, eli pääministerin esittävän itselleen potkuja? Tuskin monikaan.
Enemmistöhallitus voi, ja myös harjoittaa perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vastaista politiikka, ilman valtansa menettämisen uhkaa. Puolueen kansanedustaja joutuu asemansa turvaamiseksi alistumaan puoluevaltaan, vastoin omaa tahtoaan ja vaalilupauksiaan.
Presidentti Mauno Koiviston mukaan parlamentarismin nimissä oli menty liiallisuuksiin, viemällä suorilla vaaleilla valitulta presidentiltä kansan antamaa valtaa. Presidentti Koivisto oli tunnustettu parlamentarismin oppi-isä.
Eduskuntaenemmistö ja hallitus ovat nyt sekasorrossa. Enemmistövalta hyökkää jopa oikeuslaitoksen riippumattomuutta vastaan ja ylittää ja sekoilee vallan kolmijaossa. Oikeusoppineet ovat siitä vakavasti varoittaneet. Toistaiseksi kuuroille korville.
Maan sisäinen hallinto on tuuliajolla ja vailla tasavallan presidentille aiemmin perustuslailla taattua, poliittisen eliitin yläpuolella olevaa laillista asemaa, isännän ääntä.
Nykytilanne murentaa oikeusvaltiota, loukkaa perus- ja ihmisoikeuksia, halventaa kansanvaltaa. Siitä on laajasti uutisoitu myös muualla maailmassa. Demokraattisen kansanvallan palauttaminen vaatii eduskunnan hajotusvallan palauttamista tasavallan presidentille.
Heikki Santala
järjestöneuvos
Kauniainen
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/