Venäjä tuskin kykenee vahvistamaan joukkojaan Suomen rajalla lähivuosina, arvioi tiedustelulaitoksen johtaja

Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen johtaja eversti Esapekka Vehkaoja arvioi Venäjän pitävän välttämättömänä joukkojensa vahvistamista Suomen suuntaan syntyvällä uudella Nato-rajalla.

Hän ei kuitenkaan usko kovin merkittäviin käytännön toimenpiteisiin vielä lähivuosina.

–  Siellä (Venäjällä) puheet ja suunnitelmat ovat mitä ovat, mutta käytäntö ja todellisuus voivat kuitenkin olla hyvin paljon erilaista, Vehkaoja sanoi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) seminaarissa Porissa maanantaina.

Vehkaoja viittasi muun muassa siihen, että Venäjän asevoimat on kärsinyt merkittäviä tappioita Ukrainassa. Suomen sotilastiedustelulla on puolestaan erittäin hyvä kyky nähdä ja kuulla se, mitä meidän lähialueillamme tapahtuu ja suunnitellaan.

Vehkaojan mukaan sotilaallisen suorituskyvyn arvioinneissa on yleensä syytä olla maltillinen ja tehdä ne pitkällä aikavälillä. Silti jo tähän mennessä voi todeta, ettei Venäjän asevoimat ole toiminut Ukrainassa niin hyvin kuin kuviteltiin.

–  Siellä ei ole toiminut johtaminen eri tasoilla, ei logistiikka ja huolto, ei tulenkäyttö, ei puolustushaarojen välinen yhteistoiminta, ei tiedustelu eikä Ukrainan ilmapuolustuksen lamauttaminen, Vehkaoja luettelee.

Toisaalta tunnustusta on syytä antaa myös puolustavalle osapuolelle.

–  Kyllä tässä pitää Ukrainalle hattua nostaa, Vehkaoja sanoo.

Suomen tilannetta Vehkaoja kuvasi siten, että ”vaaran vuosia eletään”, mutta yhteistyöllä tästäkin selvitään.

Viime viikolla asemapaikalleen palannut Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Päivi Laine kuvailee tunnelmia Kiovassa ristiriitaisiksi.

Pääkaupungissa kaikki vaikuttaa ilmahälytyksiä lukuun ottamatta normaalilta, vaikka maan etelä- ja itäosassa käydään samaan aikaan kiivaita taisteluita, hän kertoo.

Neuvotteluratkaisun tai rauhanneuvottelujen mahdollisuudesta ei silti Ukrainassa Laineen mukaan juuri puhuta. Keskusteluyhteydet venäläisten kanssa rajoittuvat käytännön kysymyksiin, kuten sotavankien vaihtoon.

–  Ukrainalaiset sanovat hyvin suoraan, että heidän tavoitteensa on saada hallintaan koko Ukrainalle kuuluva alue, mukaan lukien Krim, Laine kertoi MTS-seminaarissa etäyhteydellä Kiovasta.

Krimistä tosin todetaan, että sitä ei yritetä valloittaa sotilaallisesti. Ukrainan mukaan Krimin palauttamisen aikataulusta ja muodosta voidaan neuvotella, kun tilanne on palautunut Venäjän hyökkäystä 24. helmikuuta edeltäneeseen aikaan.

Laine arvioi, että sama saattaisi koskea myös Venäjän pitkään kontrolloimia alueita Itä-Ukrainan Donbassissa.

–  Ukrainalaiset sanovat, että tässä on se jousto, mihin heillä on varaa. Eli tavoitteet ovat kovat.