Kärnä: Asevienti Ukrainaan pitäisi sallia
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän mielestä EU-mailla pitäisi olla yhteinen linja suhteessa asevientiin ja aseapuun.
– En voi kuin hämmästellä, että osa EU-maista vie aseita Ukrainalle ja osa taas kieltäytyy aseviennistä sekä aseavusta. Suomi kuuluu valitettavasti jälkimmäisten joukkoon, Kärnä toteaa tiedotteessaan.
Hän huomauttaa, että talouspakotteista EU kuitenkin päättää yhteisesti.
– Jos unionilla on yhteinen kauppapolitiikka, tulisi aseviennin kuulua myös sen piiriin. Nyt tilanne näyttäytyy kaksijakoisena ja se osaltaan heikentää EU:n auktoriteettia tällaisiin kriiseihin puuttumisessa.
Kärnän mielestä asevienti ja aseapu pitäisi sallia sellaisiin maihin, jotka ovat konfliktin osapuolina selkeästi puolustuksellisesti asemassa ja uhattuina. Kansanedustajan mukaan Ukraina täyttää nämä kriteerit.
– Mikäli itse ajautuisimme tällaiseen konfliktiin, kuka ihme meitä auttaisi jos me emme ole valmiita auttamaan tarvittaessa myös asein.
– Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittinen puolueettomuuspolitiikan ja liittoutumattomuuden linja oli aikanaan toimiva ratkaisu, mutta rajamme takana ei ole enää Neuvostoliitto. Siellä on Venäjä ja sen pelikirja on varsin erilainen kuin Neuvostoliitolla aikanaan. Siihen pitäisi myös reagoida.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) totesi viime viikolla Ylen haastattelussa, ettei hän ainakaan tuomitse niitä länsimaita, jota ovat toimittaneet Ukrainalle aseistusta.
– Minun mielestäni pienellä maalla ei oikein ole varaa suhtautua näin kylmäkiskoisesti hyökkäyksen tai hyökkäysuhan kohteena olevaan toiseen maahan. Tässä ehkä kannattaisi noudattaa sellaista kristillistä periaatetta, että tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän.
Halla-aho muistutti siitä, että myös Suomi on ollut tilanteessa, jossa aseapua on ollut vaikea saada.
Kansanedustajan arvion mukaan Venäjää pidättelee ryhtymästä sotilaallisiin toimenpiteisiin vain se hinta, jonka maa joutuisi hyökkäyksestään maksamaan.