Saarikko haluaa erilaisten lapsiperheiden ääntä ja "hiljaisia signaaleita" esille – torjuisi "sosiaalista köyhyyttä" maksuttomalla harrastamisella

Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on sitä mieltä, että perheellistymiseen ja lapsiperheiden arkeen liittyvistä iloista ja murheista puhutaan päättäjien pöydissä edelleen liian vähän.

– Pakeilleni riittää vuorineuvoksia kertomaan arvonnousuveron vaaroista, mutta yksinhuoltajaperheen äidin näkemyksiä etuusjärjestelmän loukuista pääsen harvoin kuulemaan, Saarikko sanoo Suomenmaan Puheenvuorossaan.

Saarikko iloitsee siitä, että syntyvyyden lasku on pysähtynyt, mutta muistuttaa, että ikäpyramidi on silti vinksallaan korkeammasta päästään. Tilastokeskuskin varoitti tänään torstaina, että Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034.

– Talous- ja eläkejärjestelmämme on rakennettu vakaasti kehittyvän väestöennusteen varaan ja pidempään jatkuva odotettua heikompi syntyvyys aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia ylläpitää nykyisen kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa, Saarikko kirjoittaa.

Poliittisesti syntyvyyskysymys on äärimmäisen vaikea, sillä siihen liittyy paljon vaikeasti nähtäviä hiljaisia signaaleja ja henkilökohtaisia, arkaluontoiseltakin tuntuvia seikkoja, keskustan puheenjohtaja tulkitsee.

Saarikko kiittää kansanedustaja Hilkka Kempin (kesk.) johtamaa selvitystyötä lapsiperheköyhyydestä. Selvityksen myötä lapsiperheköyhyyden syistä ja vaikutuksista saatiin uutta tietoa, ja selvitys kokosi lapsiperheköyhyyden ilmiöitä aiempaa enemmän yhteen.

– Kempin työ kuvaa hyvin jatkuvan pienituloisuuden pitkää varjoa. Köyhyys tekee arjesta selviytymisen hankalaksi, ja pienet yllättävät menot voivat mullistaa arjen, Saarikko kuvaa.

– Pienituloisuuteen liittyy häpeää ja osattomuuden kokemusta, joka tarttuu myös lapsiin. Jokainen vanhempi haluaa tarjota lapsilleen vähintään yhtä hyvän elämän, syntymäpäiväjuhlat ja kesälomat kuin kavereillakin on. Kaikille tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.

Taloudellinen köyhyys ei saisi tarkoittaa lapsen arjessa myös sosiaalista köyhyyttä, ilman ystäviä ja mielekkäitä harrastuksia jäämistä, Saarikko linjaa.

– Tämän vuoksi maksuttomien harrastusten tarjoaminen koulupäivien yhteydessä on erityisen tärkeää.

Muuttuneet perhemuodot ovat myös eräs asia, jota nykyjärjestelmä ei Saarikon mukaan tunnista kunnolla.

– Järjestelmät asumistuesta ja muiden etuuksien lapsikorotuksista koulukyyteihin ja hoitopaikkoihin ovat rakennettu vahvasti sellaisen ydinperheajatuksen varaan, joka ei vastaa monenkaan suomalaisen perheen todellisuutta, hän toteaa.

– Lapsiperheiden hyvinvointi, toimeentulo ja jaksaminen ovat puolueemme ydinkysymyksiä. Näihin kiperiin huoliin vastaamiseen tarvitaan tiedon lisäksi tarmoa. Sitä meiltä onneksi löytyy.