Kaikkonen: Keskusta ei hae vihollisia eikä lähde laitablokkien tukipuolueeksi
Keskusta ei julista mitään eduskuntapuoluetta viholliseksi, linjaa puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Kaikkonen muistutti puheessaan keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Hämeenlinnassa, että keskustassa sana ”yhteistyöpoliitikko” on aina ollut kehu eikä haukku, ja näin on oltava jatkossakin.
– Ylipäätään politiikassa pitää nyt päästä eteenpäin asetelmasta, jossa puolueet rakentavat identiteettiään sen varaan, keitä vastaan he ovat. Olisiko meistä keskustalaisista tässä asiassa parempaan?
Kaikkonen muistutti, että Kyösti Kallio asetti tavoitteeksi Suomen, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia.
Kaikkosen mukaan Urho Kekkonen opetti, että keskustan pitää kulkea keskitietä ja edistää kansan eheyttä, jotta Suomi kestää vaikeimmatkin ajat. Johannes Virolainen puolestaan neuvoi, että politiikka on rakentavaa yhteistyötä, ei vastustajan tyrmäämistä ja nöyryyttämistä.
– Minä en ole se keskustajohtaja, joka romuttaa tämän aatteellisen perintömme. Ne tahot keskustan ulkopuolelta, jotka toivovat keskustan hylkäävän politiikan keskikentän ja ilmoittautuvan jonkin laitablokin tukipuolueeksi, voivat pistää pillinsä pussiin.
Kaikkosen mukaan hyvää kansaa ei tarvitse jakaa kahteen leiriin.
– Tavallisen suomalaisen pitäisi muka valita, onko hän oikeaa vai vasenta laitaa, liberaali vai konservatiivi, vai mikä. Entä jos hän haluaa vain, että töitä löytyy, lapsen koulu toimii, työtön ystävä ei näe nälkää ja iäkäs äiti pääsee lääkäriin? Että arki toimii. Silloin vastaus saattaa löytyä keskeltä.
Kaikkonen nosti puheessaan jälleen esiin hyvinvointialueiden tilanteen, josta keskusta vasta muistutti hallitusta välikysymyksellä.
Kaikkonen sanoi ikävöineensä hallituksen vastuunvälttelyä eduskunnassa kuunnellessaan yllättäen aiempaa perussuomalaista ministeriä Kaisa Juusoa.
– Politiikka oli väärää, mutta ministeri sentään oli ryhdikäs. Hän kertoi avoimesti, mitä hallitus ajatteli ja miksi hallitus leikkasi. Miten rahoitusleikkauksista huolimatta aina voi soittaa 112, tai että kun hallitus leikkaa vanhusten kotihoidosta, voi osa ikäihmisistä olla kiitollisiakin, kun hoitajat ramppaavat ovella vähemmän.
Kaikkosen mukaan samaa mieltä ei voi olla, mutta ainakin ministeri kantoi vastuunsa leikkauksista suorin selin.
– Ei siis ihme, että tällainen ministeri meni vaihtoon.
Kaikkosen mukaan lehtijuttujen perusteella hallitus on nykyisin kiinnostuneempi Setasta kuin sotesta.
– Hallituksen uusi taktiikka on puhua mustaa valkoiseksi ja sanoa, että rahoitushan kasvanut. Mannaa sataa alueille, mitä siinä valitatte?
Sitä sopii Kaikkosen mukaan kysyä hoitajalta, joka yrittää saada sairaat hoidettua taas uusien yt-neuvottelujen keskellä. Tai potilaalta, joka yrittää saada lääkäriajan.

Keskustajohtajan mukaan toimivat sote-palvelut ovat merkityksellisiä monella tapaa myös alueiden elinvoimalle. Myös yrityksille on tärkeää, että työntekijöiden ja heidän läheistensä palvelut pelaavat.
– Jotenkin tuntuu, että nyt vastuunkanto puuttuu.
Kaikkosen mukaan keskusta kantaa vastuunsa puutteista, jota viime kaudella säädetyssä valtavassa lakipaketissa on myöhemmin havaittu. Orpon hallitus vastaa taas leikkauksistaan ja siitä, mitä se on tehnyt tai jättänyt tekemättä lain korjaamiseksi.
– Tai ainakin sen pitäisi vastata. Kun alueilta soitetaan Helsinkiin ja kerrotaan, että vaadittujen säästöjen toteuttaminen on mahdoton homma, langan päässä Orpon ja Purran puhelinvastaaja sanoo: ”Ketään ei ole kotona. Viestejä emme kuuntele. Koettakaa pärjätä.”
Kaikkosen mukaan edelliset päättäjät kuulemma aiheuttivat kaiken sote-ikävän. Seuraavat saavat ratkaista ongelmat. Siinä välissä nykyhallitus viettää vastuunkannon välivuosia.
– Kaksi viikkoa sitten pääministeri myönsi, että ehkäpä laki sittenkin olisi korjattava, mutta mitään ei kuulemma enää ehdi tehdä. Samaan aikaan hallituksen liituraitamiehet antavat alueilla määräyksiä rikkinäiseen lakiin vedoten.
Ennen rahoitusmallin valuvikojen korjaamista pitää Kaikkosen mukaan minimoida uusien virheiden syntyminen.
– Jos näin ei tehdä, menee lappua luukulle ja lauta paukkuu oveen hallituksen määräyksellä. Se ei käy.
Kaikkosen mukaan alueet tarvitsevat kohtuullisen rahoituksen ja toimivan rahoitusmallin.
– Ja jotta tämä onnistuu, maa tarvitsee uuden hallituksen, Kaikkonen summasi.
Kaikkonen valoi uskoa keskustan kenttäväkeen muistuttamalla, että puolisen vuotta ennen viime vuoden kunta- ja aluevaaleja keskusta oli gallupeissa 11 prosentin paikkeilla.
– Mutta kun vaalityö alkoi, ja äänestäjät alkoivat vakavammin pohtia valintaansa, kannatuksemme vahvistui. Ja vaalipäivänä taulussa oli kuntavaaleissa 16,4 prosenttia, aluevaaleissa vielä enemmän. Ei tämä tietenkään luonnonlaki ole, mutta työllä tehtävissä, ja olemme sen aivan äskenkin tehneet. Tekisimmekö sen uudestaan?
Kaikkosen mukaan vaaleissa pärjää muutamalla perusperiaatteella. Keskusta on lähdettävä parantamaan suomalaisten arkea ja laittamaan taloutta kuntoon. Isoissa talouspäätöksissä on aina ensin arvioitava vaikutukset lapsiin. Viholliskuvia ja kahtiajakoa ei rakenneta.
Kaikkonen sanoi, ettei voi luvata pikavauhtia sataatuhatta uutta työllistä, eikä lapsiperheköyhyyden lupaamista heti.
– Lupaan kertoa, mitä me tekisimme, jotta useampi pääsee töihin ja harvempi lapsi joutuu kasvamaan köyhyydessä. Mitä tekisimme, jotta palvelut turvataan ja taloutta tasapainotetaan. Ja miten kautta Suomen voidaan rakentaa hyvää elämää jatkossakin, hän paalutti.