EU jakautui kahteen leiriin budjettineuvotteluissa
EU on jakautunut vuosien 2028–34 monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä neuvotteluissa kahteen leiriin, niin sanottuun modernisoijien ryhmään sekä Koheesion ystävät -ryhmään.
Kuuden maan muodostamaan modernisoijien ryhmään – jota on myös nuukien maiden ryhmäksi kutsuttu – kuuluvat Hollanti, Itävalta, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska.
Koheesion ystävät -ryhmään puolestaan kuuluu 17 EU-maata Etelä- ja Itä-Euroopasta.
Kahden leirin ulkopuolelle jäävät vain EU:n puheenjohtajamaana parhaillaan toimiva Irlanti sekä Belgia, Luxemburg ja Ranska.
Modernisoijien ryhmä koostuu lähes yksinomaan pohjoisen Euroopan maista, joissa protestanttisella kristinuskolla on ollut historiallisesti erittäin suuri merkitys.
Koheesion ystävät taas koostuu hyvin voittopuolisesti roomalaiskatolisista ja kreikkalaiskatolisista maista.
Euroopan aatehistoriaan erikoistunut yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ei kuitenkaan lähtisi etsimään budjettierimielisyyksien juuria Martti Lutherin tai Jean Calvinin ajoista.
– Vaikka itsekin olen historioitsija ja tykkään analysoida Eurooppaa tällaisten silmälasien lävitse, niin kyllä ilmeisempi selitysmalli liittyy kuitenkin nettomaksajien ja nettosaajien väliseen asetelmaan, Miettinen sanoi STT:lle.
Kirjelmöintiä puheenjohtajalle
Miettisen näkemys näyttäisi osuvan oikeaan, sillä modernisoijien ryhmän kuusi maata kuuluivat kaikki vuonna 2024 EU:n nettomaksajien ryhmään, johon tuolloin kuului yhdeksän maata.
Koheesion ystävät -ryhmään kuuluvat 17 maata olivat puolestaan kaikki Italiaa lukuun ottamatta nettosaajia EU:ssa.
Vauraat nettomaksajat maksavat EU:n budjettiin enemmän varoja kuin siltä saavat, kun taas nettosaajien kohdalla tilanne on päinvastainen.
Molemmat ryhmät kirjelmöivät viime viikolla puheenjohtajamaa Irlannille toiveistaan EU:n tulevan budjetin suhteen.
Modernisaation kannattajat toistivat kirjeessään jo elokuussa Berliinin tapaamisessaan esittämänsä näkemyksen, että EU-komission budjettiehdotusta on supistettava useilla sadoilla miljardeilla euroilla.
– Budjetin kaikkien pääluokkien on osallistuttava näihin säästöihin, kuuden maan johtajat kirjoittivat.
EU-komission viime vuonna julkistaman ehdotuksen mukaan unionin kokonaisrahoitus kaudelle olisi yhteensä 1 893 miljardia euroa.
Koheesiopolitiikan ystävät puolestaan sanoivat kirjeessään, että maatalous ja koheesiorahoitus on pidettävä keskeisinä painopisteinä seuraavassa EU-budjetissa.
Suomi on ollut valmis leikkaamaan juuri EU:n eri alueiden kehitystä tasaavaa koheesiorahoitusta, koska sen on katsottu jo saavuttaneen suuren osan tavoitteistaan vuosikymmenten mittaan.
Unionin tulevaa rahoituskehystä on määrä käsitellä EU-maiden johtajien huippukokouksessa Brysselissä ensi viikolla. Puheenjohtajamaa Irlannin odotetaan julkistavan lauantaina oman sovitteluesityksensä huippukokousneuvottelujen lähtökohdaksi.