Jääkärien tulikasteesta 110 vuotta – ensimmäinen kaatunut oli torpparin poika Lappajärveltä

Suomalaiset jääkärit kävivät ensimmäistä taisteluaan tasan 110 vuotta sitten. Jääkärit osallistuivat Missejoen asemasotaan 11. kesäkuuta 1916 alkaen elokuun 24. päivään saakka.

Nykyään Misajokena tunnetun joen alue sijaitsee nykyisessä Latviassa. Ensimmäisessä maailmansodassa se oli Saksan Venäjän-vastaista itärintamaa.

Jääkärit olivat lähteneet Saksaan saamaan sotilaskoulutusta tavoitteena Suomen irtautuminen Venäjän keisarikunnasta. Suomi oli autonominen eli itsehallinnollinen osa Venäjää, jossa kuitenkin pelättiin venäläistämistoimia ja maan liittämistä Venäjään kokonaan.

Saksassa jääkärit saivat nimensä. Saksan jäger-sana tarkoittaa jalkaväen sotilasta tai metsästäjää.

Suomalaisten muodostama jääkäripataljoona 27 pidettiin pitkään koulutuksessa ja reservissä. Sitä säästeltiin pitkin maailmansotaa sillä ajatuksella, ettei Suomen sotilasvoiman ytimelle kävisi kuten vaikkapa irlantilaispataljoonalle, jonka aktivistit tulivat Saksaan taistellakseen brittijoukkoja vastaan, mutta kuolivat melkein viimeistä miestä myöten.

Kesäkuun 13. päivänä kaatui jääkäreistä ensimmäinen. Torpparin poika Alfred Hyytinen Lappajärveltä oli ruoanhakumatkalla, kun venäläinen kranaatti osui hänen lähelleen. Sirpale haavoitti Hyytistä kuolettavasti. Helmikuussa 1896 syntynyt Hyytinen oli 20-vuotias.

Muut Missejoella kaatuneet jääkärit olivat Max Kronqvist (1894–1916) Pietarsaaresta, Matti Nykänen (1896–1916), joka oli Hyytisen tavoin syntynyt Lappajärvellä, ja Ilmari Pahkajärvi (1897–1916) Kortesjärveltä.

Kronqvist kaatui 25. ja Nykänen 26. kesäkuuta. Pahkajärveen osui tappava kranaatti 15. elokuuta.

Hyytinen, Kronqvist ja Pahkajärvi haudattiin Galinin sotilashautausmaalle. Nykänen haudattiin Skrabben sotilashautausmaalle.

Sellainenkin kummallisuus Missejoella nähtiin kuin loikkaus. 25. kesäkuuta Eino Tuominen (1895–1929) ja Hjalmar Vikström (1891–1961) loikkasivat venäläisten puolelle.

He paljastivat saksalaisten asemia venäläisille, mikä auttoi Venäjää kohdistamaan tykkitulen tarkasti näihin asemiin.

Vikström joutui vankilaan ja palasi Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomeen. Hän työskenteli elämänsä aikana muun muassa myllynhoitajana.

Myös Tuominen joutui vankilaan ja vapautui vallankumouksen tiimellyksessä. Hän jäi Venäjälle ja kuoli Neuvostoliiton kansalaisena luultavasti Pietarissa vuonna 1929.