VM: Energian hinnan nousu ja epävarmuus jarruttavat talouskasvua – julkinen talous syvässä montussa, työttömyys karmeaa
Suomen talous on ottamassa hitaita askelia kohti toipumista, mutta herkkää elpymistä varjostavat Lähi-idän kriisi, kohonnut energian hintataso sekä kalvava epävarmuus, ilmenee valtiovarainministeriön tuoreesta talousennusteesta.
VM:n ennusteen mukaan bkt:n arvioidaan kasvavan 0,8 % vuonna 2026, 1,6 % vuonna 2027 ja 1,7 % vuonna 2028.
Vaikka alkuvuoden kasvu yllätti positiivisesti, se nojaa osin tilapäisiin tekijöihin. Ennuste olettaa Lähi-idän kriisin rauhoittuvan loppuvuotta kohden, mutta raakaöljyn hinta pysyy korkealla ja keskuspankit nostavat korkoja.
Kriisin pitkittyminen iskisi raskaasti sekä maailman- että kotimaan talouteen. Jo toteutunut energian kallistuminen, korkojen nousu ja heikko työmarkkinatilanne kurittavat kuluttajien ostovoimaa. Luottamuksen puute jarruttaa asuntokauppaa sekä kestokulutustavaroiden kysyntää, ja säästämisaste on korkea.
Ostovoiman ennakoidaan kuitenkin kohenevan vähitellen palkankorotusten ja verokevennysten ansiosta, mikä nostaa yksityisen kulutuksen 0,8 prosentin kasvuun vuonna 2026.
Ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan näkymä, josta Suomen talous ponnistaa seuraavalle hallituskaudelle, odottaa vielä sumun hälvenemistä. Julkisessa taloudessa tarvitaan ensi vaalikaudella joka tapauksessa nopeasti vaikuttavia suoria sopeutustoimia.
Vaikka Suomen vienti vetää olosuhteisiin nähden vahvasti, nettoviennin vaikutus talouskasvuun jää negatiiviseksi. Tämä johtuu siitä, että suuret puolustushankinnat, kuten hävittäjätoimitukset, kasvattavat tuontia vientiä nopeammin.
Kuluvan vuoden 2026 investointien vahvuus selittyy pitkälti hävittäjähankinnoilla. Koska kyse on ulkomaisesta tuonnista, niiden suora vaikutus kotimaiseen tuotantoon jää vähäiseksi. Investointeja tukevat myös energia- ja teknologiakäänne sekä datakeskusrakentaminen.
Rakennusalalla toimitilarakentaminen piristyy lievästi, mutta asuntorakentamisen sakkaus jatkuu. Asuntojen hinnat laskevat ja ostoaikeet ovat vähäiset, minkä vuoksi asuntorakentaminen kääntyy kasvuun vasta vuonna 2027.
Työmarkkinoiden kehitys on ennustettua synkempää, ja käänne parempaan siirtyy. Työllisten määrä on kääntynyt laskuun, ja erityisesti vakituiset sekä kokoaikaiset työpaikat ovat vähentyneet yksityisellä sektorilla.
VM ennustaa työttömyysasteen nousevan tänä vuonna 10,4 prosenttiin, ja se pysyy korkealla koko ennustejakson ajan.
Julkisen talouden näkymä on hälyttävä. Talouskasvun tuomat verotulot eivät riitä kohentamaan rahoitusasemaa, sillä puolustusmenot, hävittäjäinvestoinnit ja velan korkomenot kasvavat.
Julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,4 prpsenttia ja se jämähtää noin 4,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen aina vuoteen 2030 saakka. Kyseessä on syvä rakenteellinen alijäämä, jota pelkkä suhdannekäänne ei korjaa.
Julkinen velkasuhde ylittää tänä vuonna 90 prosentin rajan ja nousee vuoteen 2030 mennessä jo lähes 99 prosenttiin suhteessa bkt:hen.
Ennuste on laadittu ennen tietoa Yhdysvaltojen ja Iranin alustavasta rauhansopimuksesta. Mahdollinen pysyvä rauha ja Persianlahden avautuminen voisivat tukea kuluvan vuoden kasvua, mutta jo koetut öljynhinnan ja korkojen nousut hidastavat vääjäämättä vuoden 2026 kehitystä.