Asiantuntijat komppaavat Kaikkosen avausta: "Tässä on todella vaarallinen pommi rakentumassa"
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen esitys nykyisen työnhakuvelvoitteen kuoppaamisesta saa asiantuntijoilta kannatusta.
Työttömän on lähtökohtaisesti haettava neljää työpaikkaa kuukausittain pysyäkseen oikeutettuna työttömyysetuuteen. Kaikkosen mukaan hakurumba ei korkean työttömyyden tilanteessa auta oikein ketään, vaan pikemminkin kuormittaa niin työnhakijoita kuin työnantajia ja vie aikaa työvoimapalveluilta.
Samoilla linjoilla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtava tutkija ja Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Minna Kivipelto.
– Olen itsekin ehdottanut, että koko ruljanssista luovuttaisiin, koska se on ihan älytöntä, hän sanoo.
THL:n tutkimusraportin mukaan iso osa työttömistä on vapautettu työnhakuvelvollisuudesta kokonaan. Taustalla on esimerkiksi terveysongelmia ja osaamista vastaavien työpaikkojen puutetta.
Helmikuussa 2025 lähes 40 prosentilla työnhakuvelvollisuutta oli alennettu 1–3 työpaikkaan kuukaudessa. 32 prosentille työnhakuvelvollisuutta ei asetettu lainkaan.
Jokaisen työttömän kohdalla työvoimaviranomaisten täytyy kuitenkin tehdä arviointi siitä, täytyykö velvoite suorittaa täysimääräisesti.
– Siihen käytetään valtavasti työntekijöiden aikaa, Kivipelto kertoo.
Hän sanoo, että kaikki tämä on pois muista palveluista, joita tarvittaisiin enemmän kuin ”turhanpäiväistä arviointia”.
Kivipelto sanoo, ettei työnhakuvelvoite myöskään auta ihmisten työllistämisessä.
– Ei auta. Jos jostain halutaan säästää, niin velvoitteen paimentaminen on hukkatyötä, ja siitä voisi kyllä luopua.
– Velvoitteen voi myös korvata monella tavalla, kaikenlaisilla CV-kursseilla, jotka eivät ole toimineet. Tämä ei tuo ihmisille niitä työpaikkoja, Kivipelto toteaa.
Hän sanoo työnhakuvelvoitteen kuormittavan myös työnantajia.
– Se on aiheuttanut sellaisen harmillisen jutun, että osa työpaikoista piilotetaan tiskin alle eikä niitä tuoda julkiseen hakuun, koska hakemuksia tulisi liikaa.
THL:n raportin mukaan tutkimuksissa on havaittu, että sanktiot tai velvoitteet eivät juurikaan lisää pysyvää työllistymistä, vaan ne laskevat ansioita, heikentävät työn laatua ja voivat jopa vahingoittaa terveyttä.
– Jos meillä on yli 100 000 pitkäaikaistyötöntä ja kaikki hakevat jotain työpaikkaa, johon ei ole osaamista, koulutusta eikä käytännön mahdollisuutta tehdä sitä työtä, niin ei siinä ole mitään järkeä, Kivipelto sanoo.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on kiristämässä työnhakuvelvoitetta entisestään. Ensi vuoden alusta lähtien myös osa-aikatyötä tekevien tulee lähtökohtaisesti hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa saadakseen soviteltua työttömyysetuutta.
Lakia kiristetään myös esimerkiksi siten, että työnhakuvelvoitteiden laiminlyönnistä seuraava karenssi iskee jo ensimmäisestä rikkeestä.
Kivipellon mielestä kiristyksiä tehdään asiantuntijoiden näkemyksiä kuulematta.
– Sitä on kyllä tehty tällä hallituskaudella ihan tarpeeksi, hän arvioi.
Kivipellon mukaan tutkimustieto korostaa ihmisten kouluttautumista ja ammattitaidon kehittämistä.
– Ammattitaito vanhenee nopeasti, kun ihminen on työttömänä. Nykyisiin työmarkkinoihin suuntautuvia koulutuksia pitäisi saada nyt nopeasti.
– Toinen asia on terveydentilan kartoittaminen. Arviolta jopa kolmannes työttömistä voi olla niin heikossa kunnossa, että he eivät mihinkään työhön edes pysty, Kivipelto muistuttaa.
Ihmisten uudelleenkouluttautumistakin on tällä kaudella vaikeutettu esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttamisella.
– Tässä on todella vaarallinen pommi rakentumassa ihmisille, joilla ei syystä tai toisesta ole työllisyysnäkymiä, Kivipelto sanoo.
Johtaja Saana Siekkinen palkansaajakeskusjärjestö SAK:sta pitää myös Kaikkosen avausta työnhakuvelvoitteen poistamisesta varteenotettavana.
– Siinä on varmasti ajatusta, varsinkin nyt kun avoimia työpaikkoja on vähän ja työttömiä työnhakijoita paljon. Hakuvelvoite on ongelmallinen, kun hakijamäärät ovat aivan valtavia yhtä työpaikkaa kohden.
SAK pitää akuutimpaa ongelmana kuitenkin sitä, että hallitus tekee päällekkäisiä kiristyksiä ja sanktioita samaan aikaan.
Hallitus on muuttamassa lakia myös siten, että työvoimaviranomaisen tekemät työtarjoukset ovat työnhakijalle velvoittavia heti työttömyyden alusta lähtien. Työnhakijan täytyy siis hakea esitettyä työtä, muuten seurauksena voi olla työttömyysturvan menettäminen karenssin ajaksi.
Muutokset ovat tulossa porrastetusti voimaan ensi vuoden alusta lähtien.
Työvoimaviranomaisen tarjoaman työn hakemista ei kuitenkaan laskettaisi mukaan työnhakuvelvoitteen täyttämiseen.
– Se on erillinen järjestelmä, jossa on omat seuraamuksensa. Se ei ole enää työnhakijan näkökulmasta kovin järkevää. Ei missään tapauksessa pitäisi olla montaa erilaista järjestelmää, Siekkinen sanoo.
– Ihmisille voi tulla vahingossa virheitä, ja karenssin ajaksi menettää sitten toimeentulonsa.
Kaikkosen avaukseen kuuluu se, että ”mekaanisen pakkomallin” tilalle rakennettaisiin yksilölliset työllistymissuunnitelmat, jotka voivat sisältää esimerkiksi työnhakua, opiskelua, osaamisen päivittämistä, yrittäjyyttä tai työkyvyn vahvistamista.
Työllisyyspalvelut siirtyivät tänä vuonna valtiolta kunnille. Työllistymissuunnitelmia peräänkuuluttaa myös Siekkinen.
– Palveluiden saatavuudessa on ongelmia, ne eivät ole sillä tolalla millä pitäisi.
Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski pitää nykyistä työnhakuvelvoitetta turhana niiden ihmisten kohdalla, jotka muutenkin jo hakevat töitä.
Hän näkee työnhakuvelvoitteen lisäävän byrokratiaa ja ruokkivan sellaista mielikuvaa, että työttömiä pitää velvoittaa hakemaan töitä, koska muuten he eivät niin tekisi.
– Tämähän on ihan väärä ajatus. Hakemuksia lähtee monilla työttömillä ihan pirusti. Ongelma on vain siinä, että työpaikka ei tärppää.
Haapakosken mielestä työllistymissuunnitelma olisi tarpeen, jos se turvaisi työttömän oikeuden saada palveluita.
– Ideana ei olisi kontrolloida työtöntä, hän pohtii.
Haapakoski haluaa kääntää puheen välillä myös työnantajiin.
– Ehkä pitäisi ennemminkin pohtia sitä, olisiko jo aika velvoittaa työnantajia palkkaamaan työttömiä tai ainakin huomioimaan rekrytoinneissa työttömien mahdollisuudet? Tätä puolta ei olla tarkasteltu Suomessa riittävästi.
Haapakosken mielestä myös työmarkkinoilla tapahtuvaan syrjintään pitäisi puuttua.
– Maahanmuuttajataustaisia työttömiä saatetaan syrjiä jo sukunimen perusteella. Tai jos on yli 50-vuotias, niin on vaikeampaa saada töitä.
Haapakosken mielestä työnhakuvelvoitteen laajentaminen osa-aikatyötä tekeviin vie asioita vain huonompaan suuntaan.
– Ajatus siitä, että kokoaikatyötä olisi kaikille Suomessa, on täysin virheellinen tässä tilanteessa.
