Lukijalta: Sauli Niinistön tärkeä lausunto sai vihdoin keskustelun liikkeelle
Olen jo pitkään pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että Suomi ja Eurooppa avaisivat keskusteluyhteyden Venäjään.
Syyskuun 15. päivänä julkaisemassani blogissa kysyin, voisiko tasavallan presidentti Alexander Stubb ryhtyä rauhanneuvottelujen vetäjäksi.
Nojauduin Ilta-Sanomien edellisenä päivänä julkaisemaan Iida Hallikaisen tekemään Alexander Stubbin laajaan haastatteluun.
Haastattelusta kävi ilmi kuinka läheiset ja luottamukselliset suhteet Stubbilla on sekä presidentti Donald Trumpin että presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Haastattelussa Stubb puhuu ”isoista pojista ja tytöistä”, jotka Washingtonin neuvotteluissa puhuivat ensin. Tällä hän ilmeisesti tarkoitti erityisesti Britanniaa, Ranskaa ja Saksaa.
Huhtikuussa Stubb oli kertonut halukkaiden koalition tulleen yhteisymmärrykseen siitä, että ainakin jonkun eurooppalaisen johtajan pitäisi olla yhteydessä Venäjään ”jossakin vaiheessa”.
Stubb oli sanonut, että hänen mielestään johtavien maiden edustajien pitäisi puhua ensimmäisenä Vladimir Putinille. Hän oli korostanut, että yhteyden ottamisen Kremliin täytyy olla erittäin tarkoin koordinoitua.
Ilta-Sanomien haastattelun valossa hän saattaisi paras henkilö avaamaan tämän koordinoidun yhteydenpidon Putiniin.
Muodolliseksi perusteeksi esitin Suomen aseman ETY-järjestön puheenjohtajamaana.
x x x
Syyskuun 20. päivänä kirjoitin, että Ukraina-neuvotteluihin tarvitaan halukkaiden koalition ja Venäjän välinen ”neljäs pöytä”.
Totesin, että halukkaiden koalitio on esittänyt suunnitelmiaan vain sitä tilannetta varten, kun rauhansopimus on jo saatu aikaan.
Halukkaiden koalition pitäisi nyt pohtia, kuinka se voisi edesauttaa neuvotteluratkaisua Ukrainan sodan päättämiseksi.
Euroopan pitäisi tukea Ukrainan ja Venäjän välisten neuvottelujen lisäksi Yhdysvaltain neuvotteluja sekä Venäjän että Ukrainan kanssa.
Neuvotteluihin voitaisiin kattaa lisäksi ”neljäs pöytä”, jossa halukkaiden koalition jäsenet voisivat keskustella Venäjän kanssa.
Tässä pöydässä voitaisiin aluksi neuvotella niistä järjestelyistä, joilla syntyvän rauhansopimuksen toteutuminen voitaisiin aikanaan varmistaa.
Nämä keskustelut saattaisivat avata osaltaan tietä myös neuvotteluihin itse rauhansopimuksen aikaansaamiseksi. Tässä Eurooppa joutuisi keskusteluihin myös sodan ”juurisyistä”, jotka olivat esillä presidenttien Macron ja Putin keskusteluissa heinäkuun alussa.
Huomautin, että Suomessakin on jo varauduttu. Tämä oli käynyt ilmi Ilta-Sanomissa äskettäin julkaistussa entisen Suomen Moskovan-suurlähettilään ja ulkoministeriön nykyisen strategiajohtajan Antti Helanterän haastattelussa.
Ilta-Sanomien kysymykseen Venäjän itselleen vaatimista turvatakuista Helanterä vastasi: ”Tämä on todella tärkeä kysymys. Kun Venäjä vaati tällaisia turvatakuita ennen helmikuuta 2022, ne vaatimukset liittyivät oikeastaan laajemmin Naton läsnäoloon itäisessä Euroopassa. Ukraina oli tärkeä, mutta ei ainoa asia. En ylläty, jos Venäjä yrittää saada mahdollisissa rauhanneuvotteluissa läpi myös jotain muuta kuin Ukrainaan liittyviä tavoitteita.”
”Neljäs pöytä” saattaisi osaltaan avata tietä neuvotteluihin uusista sopimuksista tavanomaisten aseiden ja ehkä myös taktisten ydinaseiden rajoittamiseksi Euroopassa.
Jos saataisiin aikaan keskinäiseen luottamukseen perustuva ja kattava aserajoitusten ja asevalvonnan kokonaisuus, rauhansopimuksen valvomiseksi tarvittaisiin ehkä vain ETY-järjestön mandaatilla toimivia aseettomia tarkkailijoita.
x x x
Nämä kirjoitukseni eivät saaneet lainkaan julkisuutta. Niillä oli sama kohtalo kuin kaikilla blogikirjoituksillani viime vuosien aikana.
Viime viikon perjantaina Iltalehti yllättäen julkaisi Vieraskynä-kirjoitukseni ”Halukkaiden koalition tulisi keskustella myös Venäjän kanssa”.
Tämäkään kirjoitus ei ylittänyt uutiskynnystä muissa tiedotusvälineissä. Sen pääsisältö kuitenkin tuli julkisuuteen tämän viikon alussa, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti Ylen haastattelussa saman kannan.
Ylen otsikko oli: ”Presidentti Niinistö Ylelle: Euroopan olisi syytä keskustella suoraan Venäjän kanssa, kuten Trump tekee”.
Jyrki Haran tekemä juttu oli tällainen:
”Presidentti Sauli Niinistö katsoo, että Euroopan pitäisi käydä myös suoria keskusteluja Venäjän kanssa, kun hyökkäyssotaa Ukrainaan pyritään lopettamaan.
Yle haastatteli Niinistön, kun tämä oli pitänyt puheen Suomen Atlantti-seuran tilaisuudessa Helsingin Finlandia-talolla.
Yle kysyi Niinistöltä, onko se terve tilanne, ettei Euroopan mailla tunnu olevan suoraa kontaktia Venäjään, joka kuitenkin neuvottelee Ukrainan kohtaloista suoraan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa.
– (Ranskan presidentti) Macron lienee viimeinen, joka on soittanut ja sitä ennen (Saksan) liittokansleri Scholtz noin vuosi sitten. Ja sai suuret haukut. Minä häntä puolustin ja näen edelleenkin tietynlaisen hassunkurisen tilanteen siinä, että eurooppalaiset ilmoittavat, etteivät keskustele sotarikollinen Putinin kanssa. Mutta Trump keskustelee ja sitten me menemme kuuntelemaan, että mitäs puhuitte. Ja pelätään samalla vähän, että etteivät vaan puhu Euroopasta yli Euroopan.
Niinistön mielestä myös Euroopan voisi olla syytä puhua Moskovan kanssa suoraan.
– Kun tällaisessa tilanteessa ollaan, niin voisi olla viisasta kyllä itsekin käydä niitä keskusteluja. Siinä missä Trumpkin.”
x x x
Presidentti Niinistön lausunto sai vihdoinkin liikkeelle keskustelun siitä, kuinka Suomi ja Eurooppa voisivat vaikuttaa rauhan palauttamiseksi Ukrainaan. Sitä on syytä jatkaa.
Paavo Väyrynen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat ja muut toimijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/