Finanssivalvonta: Sijoitushuijausten määrä on kasvanut merkittävästi

Sijoitushuijaukset ja niiden yritykset ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisimmän vuoden aikana niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Asiasta kertoi Finanssivalvonta (Fiva) maanantaina. Kasvu näkyy valvontaviranomaisen mukaan lisääntyneinä yhteydenottoina.

Fiva kertoo, että huijauksille on tyypillistä esimerkiksi se, että niissä luvataan epärealistisen suuria tuottoja. Huijauksissa myös pyydetään usein siirtämään rahaa tilille, jota hallinnoidaan sijoittajan puolesta.

Fiva järjesti maanantaina lehdistötilaisuuden, jossa toimistopäällikkö Marko Hovilta kuultiin katsaus sijoitushuijausten tuoreimmasta tilanteesta.

Hänen mukaansa keskeisiä huijauksia ovat sellaiset, joissa sijoittajia pyydetään käyttämään tiettyä sijoitusalustaa, joka ei ole kuitenkaan todellinen. On myös tyypillistä, että huijarit markkinoivat täysin tekaistuja sijoituskohteita.

– Sijoittajille voidaan mainostaa, että alustan kautta pääsee sijoittamaan tiettyyn kohteeseen. Alusta ei kuitenkaan ohjaa rahoja eteenpäin sovitusti, vaan ne päätyvät huijarin tilille, Hovi kertoi.

Hänen mukaansa myös pyramidihuijaukset ovat sijoitusmaailmassa tyypillisiä. Niissä rakennetaan sijoitusmalli, jossa markkinoidaan jotakin kohdetta, johon ei kuitenkaan todellisuudessa sijoiteta.

Mukaan haalitaan uusia sijoittajia, joilta saadaan uutta rahaa. Olemassa oleville sijoittajille taas esitetään vääristettyjä tuottolukuja, mikä saa sijoittajat sijoittamaan huijaukseen entistä enemmän.

– Pyramidihan kaatuu sitten siinä vaiheessa, kun uutta rahaa ei enää tällaiseen kohteeseen tule, Hovi totesi.

Myös sosiaalisen median ja tekoälyn hyödyntäminen on lisääntynyt sijoitushuijauksissa huomattavasti. Eri somepalveluissa voidaan esimerkiksi mainostaa jotain sijoitusideaa, johon pääsee mukaan esimerkiksi jonkin suljetun viestiryhmän kautta. Ryhmissä saatetaan jakaa myös erilaisia sijoitusvinkkejä.

Huijarin ansaintamalli voi perustua vaikkapa siihen, että viestiryhmän jäsenyydestä veloitetaan kuukausimaksua. Huijari saattaa myös pyytää jäseniltä rahaa kauppojen tekemiseksi sijoittajan puolesta.

– Näissä on usein ilman lupaa hyödynnetty finanssialalta tunnettujen henkilöiden kuvia, ja jopa toimiluvallisen yhtiön logoa on väärennetty. Tämä saa sijoittajan uskomaan, että kyseessä on vakuuttava idea, Hovi kertoi.

Huijausten välttämiseksi Finanssivalvonta kehottaa varovaisuuteen erityisesti, jos sijoittajaa lähestytään odottamattomilla sijoitustarjouksilla. Myöskään sosiaalisen median vinkkeihin ei kannata luottaa korkeissa riskisijoituksissa.

Hovin mukaan sijoittajan tulisi aina hakea laajasti tietoa sijoitusyhtiön taustoista ja luotettavuudesta eri lähteistä. Lisäksi sijoituskohteeseen tulisi perehtyä huolellisesti ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Fiva ei pidä tarkkaa kirjaa siitä, paljonko suomalaiset menettävät vuosittain rahaa sijoitushuijauksiin. Hovin mukaan alan etujärjestö Finanssiala on arvioinut, että summa liikkuu noin 10–20 miljoonassa eurossa. Hovi kuitenkin uskoo, että todellinen summa lienee huomattavasti suurempi.

– Todellisuudessa luku lienee moninkertainen, ja varmasti puhutaan kymmenistä miljoonista euroista. Tämä johtuu siitä, että sijoitushuijauksiin liittyy usein aikamoista häpeää. Huijatuksi tullut ei lähde helposti ilmoittamaan asiasta poliisille tai valvojalle, Hovi sanoi.

Hän lisäsi, että Fiva kehottaa tästä huolimatta kaikkia huijatuksi tulleita tekemään asiasta aina rikosilmoituksen.

– Se auttaa meitä kaikkia tämän yhteisen ongelman kitkemiseksi, Hovi sanoi.