"Pahinta on epätietoisuus" – Ukrainalaiset eivät päässeetkään Suomeen, eivätkä vihannesviljelijä ja mansikkatilallinen tiedä, miten työt nyt hoidetaan

Ukrainan päätös estää kansalaistensa poistumisen ulkomaille kausitöihin oli suuri isku suomalaisille maa- ja puutarhatiloille.

Hallituksen linjauksen mukaan koronatilanteessa Suomeen olisi voinut tulla kevättöihin 1 500 ulkomaalaista kausityöläistä. Nimilistassa oli kaksi ukrainalaista, jotka ovat työskennelleet taivassalolaisen vihannesviljelijän Hannu Heinosen tilalla keväästä syksyyn jo vuodesta 2007 lähtien.

Heinonen odotti työntekijöidensä lentoa saapuvaksi viime maanantaina, mutta toisin kävi.

Heinosen tilalle saapuu tavallisesti kolme ukrainalaista huhtikuussa, ja lisää väkeä tulee sadon kypsyessä. Kaikkiaan hänellä on normaalisti 14 ukrainalaista kausityöntekijää ja lisäksi yksi ympäri vuoden.

Nyt Heinoselle on epäselvää, miten tilan työt hoidetaan.

– Nyt yritetään vain selviytyä. Ellei ukrainalaista työvoimaa saada, pyrimme pärjäämään suomalaisilla. Toivottavasti saamme koko kesän heidän kanssaan hoidettua.

Pahinta tässä tilanteessa on juuri epätietoisuus, Heinonen sanoo.

Hän hakee nyt suomalaista työvoimaa facebookissa yhdessä toisen viljelijän kanssa, ja hakemuksia on tullut. Heinonen tarvitsisi kuitenkin varmuuden siitä, että työntekijät ovat hommaan sitoutuneita koko kaudeksi.

Ehdollisia työhakemuksia on nyt tullut useampia, hän kertoo.

Työtä hakevien joukossa on esimerkiksi nuoria opiskelijoita, jotka aikovat tulla siinä tapauksessa, että kesätyöpaikka perutaan ravintolassa tai kahvilassa.

– Ja jos työntekijöiden joukossa on paljon lomautettuja, ja he pääsevätkin takaisin omiin töihinsä, mitä me sitten tehdään?

Heinosen tilalla kasvaa kesäkurpitsaa, myskikurpitsaa, varhaisperunaa, viljaa ja vadelmaa. Tällä hetkellä hänellä on kausiapuna kaksi paikkakuntalaista.

– Heidän kanssaan tässä jotenkuten pärjätään.

Heinonen kehuu tuttujen ukrainalaisten työntekijöidensä ammattitaitoa.

– Olisi ensiarvoisen tärkeää saada heidät tänne, koska he pystyvät myös johtamaan töitä.

Ulkomaalaisia maatalouden kausityöläisiä oli saapunut Suomeen maanantaihin mennessä vajaat viisisataa, joista parisataa on ukrainalaisia.

STT kertoi maanantaina, että ukrainalaisten kausityöläisten asia eteni ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Ukrainassa vielä toissa viikolla myönteisissä merkeissä.

– Mutta viime viikolla Ukrainasta alkoikin tulla kannanottoja, että kausityöntekijöiden lähtö ei olekaan suotavaa, hän kertoi.

Haavisto sanoi STT:lle soittaneensa ukrainalaiselle virkaveljelleen, joka kertoi maansa hallituksessa olevan ristivetoa siitä, muodostavatko nämä kausityöntekijät aikanaan palatessaan mahdollisen terveysriskin.

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että Suomen suurlähetystön mukaan Ukraina arvioi omien rajoitustoimiensa tilannetta toukokuun puolivälin aikoihin.

– Se ei välttämättä kuitenkaan kerro koko totuutta. Hehän saattavat käsitellä asiaa aikaisemmin tai myöhemmin, hän sanoo Suomenmaalle.

Husu-Kallio ei niin ikään pysty arvioimaan, pääsevätkö ukrainalaiset Suomeen vielä jossain vaiheessa tänä keväänä tai kesänä.

– Sitä on mahdotonta sanoa, kun se on Ukrainan oma sisäinen päätös.

Husu-Kallio myöntää, että 1 500 ulkomaalaista kevättöiden tekijää olisi sekin ollut vähän tarpeeseen nähden.

– Tarve tähän alkuvuoteen oli jo liki 4 000 työntekijää, hallituksen linjaus oli 1 500. Se ei siis olisi kattanut koko tarvetta, mutta sillä olisi ollut suuri merkitys.

Husu-Kallio toteaa, että kausityötekijöiden tarve on suurinta marjatiloilla.

– Tilalliset toivovat, että kokeneita, hyviksi todettuja työntekijöitä saisi tänne viimeistään poiminta-aikaan.

Työntekijätilanteeseen selvyyttä odottelee myös es­poo­lai­sen man­sik­ka­ti­lan Kar­ta­non Mar­jan omis­ta­ja Yr­jö Ros­si.

– Eihän tässä muuta voi, kun löyhässä hirressä ollaan koko ajan.

Rossi on työllistänyt vuosittain 60–80 ukrainalaista kausityöntekijää. Osan hän olisi saanut luvattujen 1 500 työntekijän joukosta, tarkkaa määrää hän ei kuitenkaan halua kertoa.

Rossi elättelee yhä toiveita siitä, että ukrainalaiset pääsisivät hänen tilalleen jo taimien istutuspuuhiin.

– Odotamme, että asia saataisiin kuitenkin Ukrainan kanssa neuvoteltua. Tämä on oikeastaan valtioiden välinen asia, ja siihen pitäisi panna selkeästi poweria.

Rossi korostaa kokeneiden ukrainalaisten ammattilaisten merkitystä mansikkatilalleen.

– Tätä voi verrata 80 hengen yritykseen, josta laitettaisiin kaikki osaavat työntekijät pihalle ja otettaisiin täysin ummikkoja tilalle. Mansikanpoiminta on kuitenkin pieni osa mansikkatilan töistä.

Rossi myös huomauttaa, että esimerkiksi suomalaiset koululaiset pääsisivät töihin vasta kesäkuussa, mikä on liian myöhään. Lisäksi he poimivat marjoja samassa ajassa noin kolmasosan ammattilaisiin verrattuna, hän toteaa.