Lukijalta: Arktinen alue on suurvaltojen seuraava pelilauta
USA:n presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat hiljattain Alaskassa, minkä jälkeen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Euroopan tärkeimmät johtajat kohtasivat Trumpin Washingtonissa.
Varsinkin jälkimmäinen tapahtuma oli askel kohti rauhaa Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassa. Viesti maailmalle oli, että naapureiden pitää olla väleissä.
Maailmanpolitiikan tapahtumilla on välillisiä vaikutuksia myös meihin. Suurvaltoja yhdistää yhteinen kiinnostus arktiseen alueeseen ja sen luonnonvaroihin.
Vaikka Trump on omissa ulostuloissaan jättänyt toistaiseksi puheet Grönlantiin liittyen, se ei tarkoita, etteikö Grönlannin luonnonvarat ja maantieteellinen asema arktisella alueella edelleen kiinnosta Trumpia.
Venäjä puolestaan on tähdännyt jo ennen aloittamaansa hyökkäyssotaa Ukrainassa aktisen alueen herruuteen sekä panostanut pohjoisiin varuskuntiinsa.
Ennen aloittamaansa hyökkäyssotaa Ukrainassa Venäjällä on ollut tavoitteena Koillisväylän laajentaminen. Hyökkäyssota Ukrainassa on sitonut Venäjän resursseja, mutta mikäli tilanne Ukrainassa muuttuu, on sillä todennäköisesti vaikutuksia Venäjän sotilaalliseen aktiivisuuteen arktisella alueella.
Juuri nyt maan pohjoinen laivasto on kaukana suuruuden päivistään, jota myös Ukrainan tekemät drooni-iskut kesällä heikensivät. Venäjän ydinsukellusvenelaivueet pohjoisimmilla alueilla ovat kuitenkin hyvässä valmiudessa ja toimintakunnossa.
Kiinan kiinnostus arktista aluetta kohtaan pohjautuu Kiinan riippuvuuteen meriliikenteestä. Tällä hetkellä suurin osa Kiinan energiantuonnista ja tavaraviennistä on riippuvainen eteläisen pallonpuoliskon reitistä, jonka keskeiset pullonkaulat ja laivareitit ovat suurelta osin Yhdysvaltojen vaikutusvallan ja valvonnan alaisia.
Arktinen reitti voisi lyhentää kiinalaisten alusten matka-aikaa Eurooppaan ja takaisin reitillä, joka ei vielä kuulu Yhdysvaltojen vaikutuspiiriin. Kuljetuskustannusten merkittävä aleneminen vaikuttaa väistämättä Kiinan kilpailukykyyn markkinoilla, joten arktisella alueella on Kiinalle merkittävä taloudellinen ja geopoliittinen merkitys.
EU ei ole arktinen suurvalta, mutta sillä on jäsenvaltioita ja alueita, jotka ovat arktisella alueella, kuten Suomi, Ruotsi ja Tanska.
Toistaiseksi EU on eurooppalaiseen turvallisuuteen, diplomaattisiin suhteisiin ja strategiseen kehitykseen liittyvässä arktisen alueen asiakirjassaan vain hahmotellut turvallisuushaasteita arktisella alueella.
Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa olisikin tärkeää, että myös Euroopan unionilla olisi oma erityinen ja koordinoitu turvallisuuspolitiikka arktiselle alueelle.
Suomen arktinen strategia on tehty ennen Venäjän hyökkäyssotaa, ja sekin vaatii päivittämistä. Suomen on pidettävä huoli eduistaan, kun suurvaltojen katseet kääntyvät toden teolla pohjoiseen.
Suomella voi olla tässäkin asiassa kokoonsa nähden suurempi rooli – sen on tasavallan presidentti Alexander Stubb omalla esimerkillään osoittanut.
Mari Viirelä
Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/