Komission budjettiehdotus jakaa rahoja uusiksi – STT kävi läpi häviäjiä ja voittajia
Komission ehdottamasta uudesta EU-budjetista on luvassa vielä paljon vääntöä. Uuden budjetin painopisteet poikkeavat hieman nykyisestä budjetista, ja esimerkiksi puolustukseen on tarkoitus käyttää aiempaa selvästi enemmän rahaa.
Vuosille 2028–2034 esitetty budjetti on suuruudeltaan lähes 2 000 miljardia euroa, josta tosin osa käytetään niin sanottujen koronavelkojen maksuun. Nykyinen budjetti on noin 1 200 miljardia euroa.
Kyseessä on tuntuva lisäys, josta sekä EU-parlamentti että jäsenmaat haluavat sanoa sanottavansa. Luvassa on vielä paljon keskustelua. Ensimmäisen kerran rahasto menee jäsenmaiden puitavaksi huomenna perjantaina, kun EU:n ministerit kokoontuvat yleisten asioiden neuvostoon.
Budjetti tarvitsee hyväksynnän kaikilta EU:n jäsenmailta ja Euroopan parlamentilta. Neuvotteluiden odotetaan jatkuvan noin kaksi vuotta.
Komission mukaan uusi budjetti on aiempaa joustavampi ja yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on vastata Euroopan kohtaamiin moniin haasteisiin. Suurimman siivun budjetista saavat erilaiset alue- ja maataloustuet, vaikka maatalous- ja aluekehitysrahoihin ehdotetaankin leikkausta nykyiseen budjettiin verrattuna.
STT kävi läpi, keille ehdotetaan lisää rahaa budjetissa, ketkä taas saisivat sitä vähemmän.
Budjetin kasvattamisen vuoksi komissio esittää EU:lle uusia omia tulonlähteitä. Näihin kuuluisi muun muassa uusi suuryritysvero, jota maksaisivat yli 100 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset. Lisäksi se esittää veroa tupakkatuotteille ja elektroniikkajätteelle.
Komission arvion mukaan esitys kasvattaisi EU:n vuotuisia tuloja noin 58 miljardilla.
Pääosa budjetin rahoituksesta tulee kuitenkin jäsenmaiden omista varoista. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuutti keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että tästä huolimatta jäsenmaiden maksuosuudet eivät kasvaisi. Hän ei kuitenkaan ole avannut, miten tämä olisi käytännössä mahdollista.
Vihreisiin investointeihin kanavoidaan rahaa noin 700 miljardin edestä. Lisäksi noin 35 prosenttia budjetista on ohjattu luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisuun.
Osa ehdotuksista on herättänyt ympäristö- ja ilmastojärjestöissä huolta.
– On hyvä, että Euroopan komission budjettiesityksessä on 35 prosentin korvamerkintä ilmasto- ja luontotavoitteisiin. Mukana on vähähiilisyyden, cleantechin ja puhtaan siirtymän innovaatioiden tukia, jotka tukevat myös kestävää taloutta, sanoi Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola tiedotteessa.
Komission esittämässä uudistuksessa vanhat rahastot ja hankkeet yhdistetään yhteen jättirahastoon. Tämä tarkoittaa sitä, että myös EU:n ainoa vain ympäristölle varattu rahasto LIFE ollaan lakkauttamassa.
– LIFE-rahasto on ollut Suomelle edullinen, koska olemme hyvillä hankkeilla saaneet paljon EU-varoja kotimaista suojelurahoitusta täydentämään. Jos LIFE lopetetaan, luontohankkeiden jatko täytyy varmistaa uudessa jättirahastossa, Veistola sanoi.
Rahaston kautta on rahoitettu esimerkiksi pölyttäjien ja saimaannorppien suojelua.
Eurooppalaiset luonto- ja ympäristöjärjestöt moittivat myös sitä, ettei luontokadon torjumiseen ja biodiversiteetin varjeluun ole varattu omaa rahoitusta.
Uudesta budjetista tullaan käyttämään noin 25 miljardia euroa vuodessa koronapandemian aikaisen elpymisrahaston takaisinmaksuun.
Sekä korkojen että 650 miljardin euron rahaston pääoman takaisinmaksut alkavat vuonna 2028 eli samana vuonna, kun uusi monivuotinen rahoituskehys astuu voimaan.
Vanhan lainan maksun lisäksi komissio esittää EU:lle uutta lainapohjaista kriisimekanismia, jolla halutaan varautua esimerkiksi pandemiaan ja muihin vastaaviin kriisitilanteisiin kireässä maailman tilanteessa.
Komissio kaavailee enintään 400 miljardin euron kriisimekanismia, jota käytettäisiin tarpeen vaatiessa jakamaan lainoja vaikeuksissa oleville jäsenmaille. Komissio voisi tällöin hakea markkinoilta lainaa.
Uusi 409 miljardin euron Euroopan kilpailukykyrahasto sijoittaa komission mukaan strategisiin teknologioihin sisämarkkinoiden hyödyksi.
Kilpailukykyrahoista puolustukseen ja avaruusohjelmaan ehdotetaan käytettäväksi 131 miljardia euroa, mikä on viisinkertaisesti nykyinen määrä.
EU ei voi kuitenkaan tällä rahalla tehdä yhteisiä asehankintoja, joten rahoitus keskittynee esimerkiksi puolustusteollisuuden vahvistamiseen ja alan tuotekehittelyyn. Varsinaiset aseostot jäävät yhä jäsenmaiden itsensä vastuulle.
Lisäksi varoja kohdennetaan muun muassa sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen niin, että sotilaskalustoa pystytään siirtämään helpommin EU-maasta toiseen.
Ulkosuhteisiin ja kehitysapuun on uudessa budjetissa varattu 200 miljardia. Tässä on huomioitu Ukraina, ja komissio haluaa jatkaa maan tukemista myös uudessa budjetissa 100 miljardin euron rahastolla.
Komissio korosti oikeusvaltioperiaatetta ja sen kunnioittamista. Komission mukaan oikeusvaltioperiaate on välttämätön Euroopan demokratialle, turvallisuudelle ja talousvakaudelle.
Jäsenvaltioiden on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, jotta nämä voivat saada rahoitusta. Tällä viitataan erityisesti Unkariin.
Suomelle oikeusvaltioperiaatteen ajaminen on ollut tärkeä asia.