Ei yhtä ylitse muiden – yksikään teema ei kaapannut vaalikampanjoita kokonaan

Ilmastonmuutos on näkynyt ja kuulunut vaalikampanjoissa, mutta ei ehkä sittenkään vyörynyt kaikkien muiden aiheiden yli, arvioivat STT:n haastattelemat tutkijat.

Helsingin yliopiston professorin Åsa von Schoultzin mielestä vaalikampanjoissa on noussut esiin erityisesti kaksi teemaa, joista ilmastonmuutos on ensimmäinen.

Paitsi poliitikkojen puheissa ja väittelyissä, on ilmastokysymys näkynyt myös mielenosoituksina ja koululakkoina.

– Ilmastonmuutos on kysymys, joka toimii todella todella hyvin vaalikampanjoissa. Kaikki puhuvat samasta tavoitteesta, mutta keinot sen saavuttamiseksi ovat erilaisia ja hyökkäävyys vaihtelee, joten puolueiden välille syntyy selkeitä eroja, von Schoultz sanoo.

Perussuomalaisten loppukiriä kannatusmittauksissa on osin selitetty vilkkaalla ilmastokeskustelulla.

Von Schoultz arvioi kannatusnousun johtuvan siitä, että perussuomalaiset on onnistunut ottamaan toisinajattelijan roolin.

– Kaikki muut puolueet sanovat, että meidän on tehtävä aika paljon muutoksia, meidän pitää muuttaa elintapojamme ja ottaa vastuuta. Perussuomalaiset sen sijaan sanovat, että ”ei, jonkun muun pitää tehdä ne muutokset”.

Samaa mieltä on eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä, joka pitää perussuomalaisten muista poikkeavaa ilmastolinjaa tietoisena valintana.

– Sen verran voi kannatuslukemista päätellä, että äänestäjäkunnassa on porukkaa, joka katsoo, että tämä ilmastonmuutoksesta puhuminen on mennyt liian pitkälle, Jokisipilä pohtii.

Jokisipilä pitää ilmastonmuutosta kuitenkin poliittisesti hankalana kysymyksenä pitkän aikajänteen vuoksi. Ehdotettujen ilmastotoimien vaikutukset eivät todennäköisesti ehdi näkyä yhden vaalikauden aikana.

Hallituspuolueista erityisesti kokoomuksen tilanne näyttää von Schoultzin mukaan vaikealta.

Jokisipilän mukaan vaalikeskusteluista on hieman vaikea nostaa esiin yhtä yksittäistä teemaa. Toisin oli neljä vuotta sitten, jolloin kestävyysvaje ja keskustelu julkisen talouden tasapainottamisesta oli keskiössä.

– Ihan tällaista vastaavaa ykkösstaraa teemoissa ei nyt ole ollut, Jokisipilä sanoo.

Jokisipilä kuitenkin näkee, että vanhojen hallituspuolueiden ja opposition välille on syntynyt selkeää vastakkainasettelua.

Tämä on näkynyt erityisesti keskustelussa hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja siitä, mikä on julkisten ja yksityisten tuottajien osuus esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Maahanmuuttokysymys on jäänyt von Schoultzin mukaan hieman sivummalle. Jokisipilä arvioi, että moni puolue on ollut hieman vastahakoisia puhumaan maahanmuutosta, koska keskustelussa ei välttämättä ole voitettavaa.

Entä mikä puolueista on ollut paras tuomaan esiin omia kantojaan?

Von Schoultz pohtii kysymystä pitkään ja antaa kaksiosaisen vastauksen.

Ensimmäiseksi hän nostaa vasemmistoliiton, koska puolueen puheenjohtaja Li Andersson on hänen mukaansa onnistunut painottamaan hyvin esimerkiksi taloudellista oikeudenmukaisuutta.

Toiseksi onnistujaksi hän nimeää perussuomalaiset, joka on saanut puhuteltua äänestäjiä tehokkaasti.

SDP:lle, kokoomukselle ja keskustalle ei samalla tavalla kehuja heru. Hallituspuolueista erityisesti kokoomuksen tilanne näyttää von Schoultzin mukaan vaikealta.

Kömpelyys alkuvuoden hoitajakeskustelussa painaa edelleen.

– He toimivat nyt vastatuulessa. Puolue on ollut myötätuulessa noin 15 vuotta, mutta nyt tuuli on kääntynyt eri suuntaan, von Schoultz sanoo.