Hanna Nohynek aikoo puolustaa aluevaltuustossa lähipalveluita – "Tarvitaan luovaa ajattelua"
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek lähti aluevaaleihin puolustamaan lähipalveluita.
– Pienellä paikkakunnalla asuvana näkee sen, mitä tarkoittaa, jos lähipalvelut eivät ole ihmisten lähellä.
Tutkijana Nohynek kertoo tietävänsä, mitä tutkimusnäyttöön pohjautuva päätöksenteko voi saada aikaan, ja uskoo, että hänellä voi siksi olla annettavaa politiikankin puolella. Nämä syyt olivat vaikuttamassa, kun pyyntö asettua ehdolle tuli.
Tuloksena oli kirkas läpimeno ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ääniharavan asema. Nohynekia äänesti 2722 päijäthämäläistä, mikä on kirkkaasti paras yksittäisen ehdokkaan tulos alueella.
Keskustan listalle lähteminen tuntui luontevalta juuri lähipalveluiden ja pienten paikkakuntien puolustamisen vuoksi. Se tuntui sopivalta viiteryhmältä, jonka riveissä tuolla alueella voi saada näkemyksiään esille.
Ääniharavan asemasta Nohynek oli yllättynyt, sillä hän ei juuri tehnyt vaalityötä.
– Olihan se aika ihmeellistä ja olin tosi hämmästynyt. Olen täysillä mukana ja kiitollinen siitä, että minuun luotetaan.
Elämänvaihekin politiikkaan lähtemiseen on juuri sopiva.
– Olen eläköitymässä THL:stä, ja vielä on energiaa ja ajatuksia, ja kokemustakin on karttunut, niin ajattelin, että laitetaan se hyötykäyttöön.
Äänestäjien keskuudessa oli myös epäilyjä Nohynekin ajan riittävyydestä. Tähän oli helppo vastata, että eläköityminen on edessä.
Nohynek arvelee saaneensa ääniä eri syistä. Kotikunta Iitistä kertyi äänipottiin kolmasosa äänistä. Vaalityö jäi vähiin, Lahden torilla hän oli kerran, Iitin Kausalan torilla kahdesti, ja esitteitä ei ollut jaettavana. Julkisuudessa näkyneenä henkilönä hän on tietysti tullut monelle tutuksi.
– Ehkä se, kun on tehnyt koronatyötä, niin kasvot ja tapa tehdä työtä ovat tulleet monelle ihmiselle tutuiksi. Muutamalta kansalaiselta sain viestiä, että he olivat tehneet vaalikoneen ja sitä kautta löytäneet minut itsensä kanssa samoin ajattelevana.
– Seuraavaksi täytyy tietysti ryhtyä miettimään, miten tämä tärkeä tehtävä otetaan vastaan, ja miten tähän asemoidutaan muiden valtuutettujen kanssa. Eilen jo otimme ensimmäisiä kosketuksia työsuunnitelmiimme, Nohynek kertoo.
Hän pitää vielä liian aikaisena omalle kohdalleen sanoa, mitä hyvinvointialueella pitäisi tehdä. Yhteinen tilannekuva on ensimmäinen askel.
– Pitää katsoa, missä tilanteessa ollaan, ja mitä valtion taloudesta seuraa, Nohynek kiteyttää.
– Itse haluaisin viedä eteenpäin muutamaa asiaa. Mielestäni on tärkeää varmistaa, että lähipalvelut, joiden pitää olla lähellä, ovat lähellä. Siinä tarvitaan luovaa ajattelua, oli kyse sitten digitaalisista palveluista tai sellaisista, että asiantuntija on tavattavissa. Ei tarvitse aina olla isoja, kalliita seiniä, palvelut voivat olla myös liikkuvia.
Omalääkäri- tai oma tiimi -malli pitää Nohynekin mukaan ajaa sisälle. Karsia voi vähähyötyisistä hoidoista. Nohynek kertoo olevan tutkittua tietoa siitä, mistä tällaisesta voi karsia. Kyse tulevissa päätöksissä on tutkitun tiedon jalkauttamisesta.
– Resurssipaineessa pitää tarkastella, mistä voi luopua. Isoja asioita, eikä niitä tehdä käden käänteessä. Pitää tarkastella kriittisesti sitä, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Näitä pitää tehdä yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten ja väestön kanssa.
