Komission esitys veisi käytännössä jopa 15 prosenttia maatalousrahoista – Leppä: "Suomalainen ruuantuotanto ei siedä leikkauksia"

EU-komission esittämä viiden prosentin leikkaus maatalousrahoihin olisi todellisuudessa huomattavasti suurempi.

Maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että maatalouden menoista poistettaisiin ensin Britannialle osoitetut määrärahat, ja sen jälkeen tehtäisiin viiden prosentin leikkaus maatalousmenoihin. Tämän jälkeen maatalousmenot vielä jäädytettäisiin vuosiksi 2021–2027.

Normaalisti menoihin tehdään kahden prosentin inflaatiotarkistus joka vuosi. Maaseutumenoihin sitä ei komission esityksen mukaan tehtäisi.

– Viljelijän kukkarolle leikkaus olisi siis suurempi kuin viisi prosenttia, se olisi noin 15 prosenttia koko kehyskauden aikana, Valonen kertoi tiistaina ministeriön toimittajatilaisuudessa.

Leikkaus olisi suurempi toisen pilarin tukeen eli maaseudun kehittämiseen, joka on Suomelle tärkeämpi kuin ensimmäinen pilari, joka käsittää suorat tuet.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan komission esittämää leikkausta ei voi hyväksyä.

– Ei suomalainen ruuantuotanto tällä hetkellä siedä minkäänlaisia leikkauksia.

Leppä muistuttaa, että leijonanosa Suomelle EU:sta takaisinpäin tulevista rahoista saadaan nimenomaan maaseudun kehittämiseen.

– Ei voi olla niin, että EU:n suunnasta maksupalautukset pienenevät ja jäsenmaksut merkittävästi nousevat. Ei se ole yhtälö, jonka voimme hyväksyä.

Leppä muistuttaa, että rahoituskehysesitys oli vasta komission ensimmäinen tahdonilmaus, jota lähdetään nyt ruotimaan.

– Uskon, että muutoksia kyllä tulee. Ei tämä tällaisena tule menemään.

Ei tämä tällaisena tule menemään.

Jari Leppä

Leppä ei voi myöskään hyväksyä komission väläyttämää tilakohtaista 60 000 euron tukikattoa.

– Jos se asettautuisi ehdotetulle tasolle, se iskisi meillä lukuisaan joukkoon tiloja. Ihan tavallisiin perheviljelmiin, juuri niihin kehittyneisiin tiloihin, jotka ovat ruuantuotantomme selkäranka, ministeri sanoo.

Tukikatto tuskin jääkään 60 000 euroon. Ranska ilmoitti jo, että ei käy. Lisäksi Keski-Euroopassa on suuria entisiä kolhoositiloja, joiden saama tukimäärä on suuri.

– Eivät ne voi millään hyväksyä noin alhaista tukikattoa, Kari Valonen sanoo.

Hän uskoo, että tiukka 60 000 euron raja saattaisi tuoda töitä vain juristeille, jotka tekisivät keinotekoisia järjestelyjä ison tilan jakamiseksi kahteen erilliseen yhtiöön.

Valonen sanoo komission ehdotuksen lähteneen siitä, että EU:ssa on pitkään keskusteltu, miksi 20 prosenttia tiloista saa 80 prosenttia kaikesta maksetusta maataloustuesta.

Komissio haluaa, että ratkaisu rahoituskehyksistä tehdään viimeistään ensi vuoden toukokuussa, eli vielä nykyisen Euroopan parlamentin aikana.

Leppä ja Valonen eivät pidä aikataulua realistisena.

– Jos seurattaisiin samaa aikataulua kuin edellisellä kehyskierroksella, niin rahoituskehyspäätös tehtäisiin keväällä 2020 ja varsinaiset lainsäädäntöratkaisut kesällä 2020, Valonen toteaa.

Komissio julkaisi esityksensä EU:n vuosien 2021–2027 budjetista toukokuun alussa.