Suomesta kuusi kaivoshanketta sai EU:ssa tavoitellun aseman – mukana kiistelty Sakatin hanke Sodankylässä
Euroopan komissio haluaa edistää nopeutetusti kuutta kaivoshanketta Suomessa. Yksi näistä on Sodankylään kaavailtu, kiistelty Sakatin kaivoshanke.
EU-komissio listasi tiistaina yhteensä 47 hanketta, jotka ovat tärkeitä EU:n strategisten raaka-aineiden kapasiteetin lisäämisen kannalta. Mukana on sekä louhintaa, jalostusta että kierrätystä.
Listan hankkeista kuusi sijaitsee siis Suomessa. Ne ovat Anglo American -yhtiön Sakatin kaivoshanke Sodankylässä, Terrafamen Kolmisoppi-kaivoshanke Sotkamossa, Fortumin akkukierrätyskeskus Harjavallassa sekä Kokkolassa sijaitsevat Keliberin litiumkaivos ja -jalostamo, Hycamiten grafiittituotantolaitos ja Jervois-yhtiön kobolttijalostamo.
Strategisen aseman saaminen merkitsee muun muassa, että hankkeet ovat oikeutettuja nopeampiin lupapäätöksiin. Louhintahankkeiden lupamenettely saa kestää enintään 27 kuukautta ja muiden hankkeiden enintään 15 kuukautta.
EU:n tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista raaka-ainetuotantoa ja vähentää haitallisia riippuvuuksia. Unioni haluaa, että suurempi osa EU:ssa käytetyistä raaka-aineista louhittaisiin, jalostettaisiin ja kierrätettäisiin EU:ssa.
Sodankylään kaavailtu Sakatin kaivoshanke on herättänyt vastustusta, sillä kaivosta tavoitellaan Viiankiaavan suon alle. Viiankiaapa on suojeltu sekä soidensuojelulailla että Natura-alueena. Kaivoshanketta suunnittelee brittiläisen kaivosjätin Anglo Americanin tytäryhtiö Sakatti Mining.
Tiistaina EU-komission päätöstä arvostelivat tuoreeltaan vihreät poliitikot ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Esimerkiksi europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) sanoi tiedotteessa, että Sakatin hanke tulee torjua ympäristöriskien takia. Hän korosti Viiankiaavan olevan Suomen ja Euroopan arvokkain yhtenäinen aapasuo.
Strateginen asema ei vielä merkitse hankkeen toteutumista varmasti, totesi Sakatti Miningin toimitusjohtaja Pertti Lamberg tiedotustilaisuudessa tiistaina. Ratkaisevaa on kaavoitus.
– Jos kunta ei halua luvittaa, kaivoshan ei sitten etene, Lamberg tiivisti.
Hänen mukaansa Sakatille strategisen aseman saaminen merkitsee erityisesti sitä, että se osoittaa projektin merkittävyyden. Hankkeen täytyy olla muiden ominaisuuksien muassa merkittävä, jotta se saisi Natura-poikkeaman Viiankiaavalle. Yhtiön oman selvityksen mukaan poikkeamaa tarvittaisiin.
– Merkittävyys tulee nähdäksemme nyt strategisen projektin asemalla selvästi kuitattua. Se on meille se selkein, konkreettinen hyvä tässä.
Ympäristöluvituksen nopeuttamisella ei sen sijaan Lambergin mukaan ole suurta merkitystä Sakatille. Nopeuttamisvaatimus ei koske kaavoitusta, jota Lamberg kuvailee tyypilliseksi pullonkaulaksi.
Esimerkiksi Terrafamelle sen sijaan merkittävin hyöty asemasta on juuri luvituksen nopeutuminen. Terrafamen kestävän kehityksen johtaja Veli-Matti Hilla sanoi tiedotustilaisuudessa, että usein puhutaan yhteensä 5–6 vuoden tai jopa sitäkin pidemmistä luvitusjaksoista.
– Tällainen iso kokonaisuus kuten Kolmisoppi on sellainen, jossa herkästi luvitus lähtee venymään, Hilla sanoi.
Terrafame haluaisi aloittaa malmin louhimisen Kolmisoppi-järven maa-alueilla vuonna 2028 ja myöhemmin järven alla.