Myytti lapsettomasta, korkeakoulutetusta naisesta murtui
Vähän koulutetut naiset jäävät useimmin lapsettomiksi Suomessa, kertoo uusi tutkimus. Lapsettomuus oli yleisintä korkeasti koulutetuilla naisilla vielä 1940–1950-luvuilla syntyneissä. Nyt tilanne on toinen.
Eri koulutusryhmien väliset erot lapsettomuudessa ovat muuttuneet naisten osalta voimakkaimmin.
– Vastoin yleistä käsitystä tavanomaisin lapseton ei Suomessa ole korkeasti koulutettu nainen, joka epäröi lastenhankintaa työuran vuoksi. Ansiotyön ja lastensaannin sovittaminen näyttää Suomessa onnistuvan hyvin korkeasti koulutetuilta, akatemiatutkija Marika Jalovaara Turun yliopistosta sanoo.
Keskeinen tekijä, joka kytkee yhteen vähäisen koulutuksen ja lapsettomuuden, on pysyvän liiton puuttuminen.
Yhä useampi suomalainen jää kokonaan ilman lapsia. Jalovaaran tutkimuksen mukaan naisista, jotka ovat syntyneet 1960-luvulla, viidennes näyttää jäävän lapsettomaksi. Miehistä osuus on vajaa kolmannes.
Vuosina 1965–1969 syntyneistä miehistä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta, oli 45-vuotiaana lapsettomia selvästi yli kolmannes.
Muissa Pohjoismaissa lapsettomaksi jääneiden osuus on selvästi pienempi.
Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan lapsiperheiden määrä pieneni viime vuonna edellisvuodesta 1 800 perheellä 570 000 perheeseen.
Kehitys näkyy myös Kelan lapsiperheille maksamien tukien määrässä. Vuonna 2016 Kela maksoi tukia 2,9 miljardia euroa, mikä on yli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Myös perheiden määrän kasvu on hidastunut huomattavasti, kertoo Tilastokeskus. Vuodesta 2004 vuoteen 2013 perheiden määrä kasvoi keskimäärin 5 500 perheellä vuosittain. Viime vuonna perheiden määrä kasvoi enää 200:lla.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa Suomessa oli 1 476 000 perhettä.
Perheiksi määritellään lapselliset ja lapsettomat avioparit, lapselliset ja lapsettomat avoparit sekä äidin ja lasten tai isän ja lasten muodostamat perheet.
Marika Jalovaaran tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -tutkimushanketta.