Kysely: Natoa pitää maanpuolustuksen ykkösvaihtoehtona vain reilu kymmenys vastaajista

Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana.

Tämä ilmenee Reserviläisliiton Kantar TNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat suomalaista.

Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja kehittämistä. Sitä kannatti 26 prosenttia vastaajista.

Puolustusliiton Ruotsin kanssa haluaisi 11 prosenttia, ja 12 prosenttia valitsisi Nato-jäsenyyden.

Kysymys oli ”Miten Suomen tulisi mielestänne ensisijaisesti järjestää puolustuksensa jatkossa?”, ja vastaajat saivat valita vain yhden vaihtoehdon.

Esimerkiksi Ylen tuoreessa Nato-gallupissa jäsenyyden kannattajiksi ilmoittautui 25 prosenttia kyselyyn osallistuneista. Siinä kuitenkin kysyttiin kyllä vai ei -periaatteella, tulisiko Suomen liittyä Natoon.

Maaseudulla sotilaallinen liittoutumattomuus keräsi selvästi enemmän kannatusta kuin kaupungeissa.

Maaseudulla asuvista liittoutumattomuutta kannatti lähes puolet, mutta kaupungeissa alle 40 prosenttia.

Myös eri puolueita kannattavien välillä löytyi selviä eroja.

Keskimääräistä useampi vasemmistoliittolainen, perussuomalainen ja sosiaalidemokraatti haluaisi perustaa Suomen puolustuksen jatkossakin sotilaallisen liittoutumattomuuden varaan.

Nato-jäsenyys houkuttelee selvästi eniten kokoomusta kannattavia.

Kysely tehtiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin tammi–helmikuussa. Kyselyyn vastaajat olivat 15–79-vuotiaita. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Reserviläisliitto kysyi samat kysymykset myös omilta jäseniltään.

Liiton jäsenten keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus oli selkeästi korkeammalla, ja sotilasliittoa kannatti 28 prosenttia vastaajista.

Sotilaallista liittoutumattomuutta jäsenistä kannatti kuitenkin käytännössä yhtä moni. EU:n sotilaallisen yhteistyön kehittäminen oli kolmanneksi suosituin vaihtoehto puolustuksen järjestämiseksi.

Sitä kannatti jäsentutkimuksessa noin viidennes.

– Nato-kannatuksen osalta on syytä huomata, että tutkimuksessamme ei mitattu jäsenyyden kannatusta perinteiseen  kyllä vai ei  -tapaan, vaan halusimme selvittää, miten julkisessa keskustelussa viime aikoina esillä olleet mallit Suomen puolustuksen järjestämiseksi vertautuvat toisiinsa, sanoo Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg tiedotteessa.