Rutiinileikkauksista voi tulla tappavia, infektiot muuttuvat hengenvaarallisiksi – Paluu aikaan ennen antibiootteja on toteutumassa

Bakteerien vastustuskyky antibiooteille on johtamassa meitä aikaan ennen antibiootteja, varoittaa bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta.

Jos tämä antibioottiresistenssiksi kutsuttu vastustuskyky lääkkeelle leviää, esimerkiksi rutiinileikkauksista ja pienemmistä infektioista uhkaa tulla uudelleen hengenvaarallisia.

Huovinen kertoo, että paluu aikaan ennen antibiootteja on toteutunut jo Intiassa sekä monin paikoin Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa.

Suomi ei ole ulkona tästä globaalista kehityksestä. Kannat leviävät maasta toiseen, eikä mikään maa ole siinä mielessä eristyksissä, muistuttaa infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.

Suomessa tavallisessa hoidossa käytetyille antibiooteille vastustuskykyisiä ovat esimerkiksi MRSA- tai ESBL-bakteerit.

– Viimeiset kymmenen vuotta ovat näyttäneet, miten valtavan nopeasti antibioottiresistenssi lisääntyy ja leviää. Tämä näkyy muun muassa potilasnäytteiden kolibakteereissa. Resistenttien kantojen osuus on noussut jokaisessa Euroopan maassa, viimeksi Islannissa, Kantele kertoo.

Antibioottiresistenssiä kiihdyttää antibioottien liiallinen ja epäasianmukainen käyttö, ja tämä on ongelma myös Suomessa.

Kanteleen mukaan Suomessa lääkitään antibiooteilla aivan turhaan esimerkiksi virusperäistä flunssaa, johon antibiootit eivät auta.

Usein myös vanhuksille annetaan antibiootteja virtsasta löytyneiden bakteerien takia, vaikka oireettomaan tilanteeseen niitä ei Kanteleen mukaan pitäisi antaa.

– Kolmas turhaan antibiootilla lääkitty tauti on reissussa saatu ripuli. 90 prosenttia niistä on lieviä, eikä niitä pitäisi hoitaa antibiootilla, vaan esimerkiksi käsikaupasta saatavilla vatsalääkkeillä.

Antibiootteja käytetään väärin myös siten, että annoksia pienennetään. Tällöin bakteerit eivät kuole ja ne voivat muuttua vastustuskykyisiksi, sanoo Farmasialiiton puheenjohtaja, proviisori Kirsi Kvarnström.

– Pitää syödä miten lääkäri on määrännyt ja loppuun asti, hän sanoo.

Jos lääkäri sanoo, että antibiootti pitää ottaa, silloin se pitää ottaa.

Pentti Huovinen

Huovisen ja Kanteleen mukaan Suomessa pitäisi tutkia, kirjoittavatko lääkärit vähemmän antibioottireseptejä tilanteissa, joissa ennen reseptin olisi saanut. Kantele silti arvioi, että vähennystä on tapahtunut.

– Ennen suomalaiset vaativat antibiootteja ja jos eivät saaneet, he menivät toiselle lääkärille. Nykyään kuitenkin osataan jopa kysyä lääkäriltä, voisiko sairautta hoitaa ilman antibioottia.

Entä millaisia tauteja tulee aina hoitaa antibiooteilla? Kantele luettelee tästä esimerkkeinä keuhkokuumeen, korkeakuumeisen virtsatieinfektion ja aivokalvontulehduksen.

Huovisen ohje on yksiselitteinen.

– Jos lääkäri sanoo, että antibiootti pitää ottaa, silloin se pitää ottaa.