Vanhanen: Ulkopolitiikassa ei pidä kääntää selkää edes demokratian pahiksille
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) hahmotteli Suomen lähiaikojen ulkopolitiikalle neljä ohjenuoraa esitellessään mietinnön hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta eduskunnan täysistunnolle.
Kansanedustajat ruotivat turvallisuuspolitiikkaa viime töinään ennen joululomaa. Valiokunnan mielestä Suomen asema on vakaa kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta ja yksinomaan Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen todennäköisyys on hyvin pieni.
Valiokunta edellyttää, että pääministeri antaa ensi keväänä eduskunnalle tiedonannon ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksista. Keväällä käsittelyyn tulee myös hallituksen puolustusselonteko, joka keskittyy paljolti puolustusvoimien hankintoihin.
Vanhanen korosti ulkopolitiikan monimutkaisuutta ja laaja-alaisuutta. Valiokunnan tuntoja kuvaten hän painotti, että ulkopolitiikassa ei ole viisasta tehdä vain jyrkkiä joko–tai -valintoja.
Vaikea aihe Vanhasen mukaan on demokratian ristiretki. Suomella ja Euroopan unionilla on vahvat yhteiset arvot, joita haluaisimme myös muiden noudattavan, hän kuvasi asetelmaa.
Vanhanen huomautti, että tälläkin hetkellä maailmassa vallitsee arvojen ristiriita. Siitä nousee ainainen ongelma, kuinka paljon olemme valmiita tekemään yhteistyötä niiden kanssa, jotka eivät jaa arvojamme.
– Joudumme mielestämme tekemään yhteistyötä – mutta meidän myös kannattaa tehdä yhteistyötä – niidenkin kanssa, jotka eivät toimi arvojemme mukaisesti. Olemalla avoimia, pitkäjänteisiä ja kärsivällisiä pystymme edistämään myös arvojemme leviämistä.
– Demokratian pahiksillekaan ei kannata kääntää selkää, valiokuntajohtaja määritteli.
Vanhanen kiinnitti huomiota siihen, että Suomen ulkopolitiikka näkyy tällä hetkellä erityisesti Pohjois-Eurooppaa koskevassa keskustelussa.
– Emme saisi kuitenkaan rajautua vain Itämeren ranta-aallokkoon. Ulkopolitiikan skaalan on oltava laaja-alainen levottomanakin aikana. Kehityskysymykset, terrorismi, YK-järjestöjen työ, asevalvonta, rauhantyö, kauppapolitiikka EU:n kautta, arktinen alue jne. ovat esimerkkejä aihealueista, joissa työtä on tehtävä koko ajan.
Vanhasen mukaan ei tarvitse olla ennustaja, kun laskee väestökehityksen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteen ja päättelee, että Afrikka tulee hallitsemaan tämän vuosisadan ulkopoliittista agendaa.
Hän pohti myös kansallisen ja kansainvälisen välillä käytävää aatteellista väittelyä. Se jakaa Vanhasen mukaan kansalaisia ja poliitikkoja ympäri maailmaa. Hän torjui näkemyksen, että kahdenvälisyydellä Suomi pystyisi optimoimaan etuja nykyistä paremmin
– Suomen kaltainen maa on luonnostaan sekä kansallinen että kansainvälinen. Tarvitsemme yhteisiä vahvoja pelisääntöjä pärjätäksemme itse.
Toinen tapa yrittää asemoida Suomea liittyy Vanhasen mukaan kolmijakoon pienvaltiorealismi – transatlanttisuus – globalismi.
– Monet keskustelijat haluavat painottaa yhtä näistä luonnehtimaan asemaamme. Tässäkin olen tylsä ja sanon, että Suomen pitää toimia kaikilla näillä kolmella tasolla ja suunnalla. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia,Vanhanen neuvoi.