Analyysi: Berliinin isku on bensaa oikeistopopulistien moottoriin
Berliiniläiselle joulutorille tehty rekkaisku on taas yksi tuskallisen kipeä piste monien terroritekojen sarjaan.
Vuosi 2016 on ollut hullu jo valmiiksi.
Brysselissä räjähti maaliskuussa, Nizzassa murhattiin kuorma-autolla heinäkuussa, Saksassa tehtiin useita pienempiä iskuja. Kaiken päälle Britannia lähti EU:sta ja Yhdysvallat äänesti johtoonsa epävarmuutta populismillaan lietsovan Donald Trumpin.
Tiedossa on paljon epävakautta, turvattomuutta ja vaikeita kysymyksiä.
Berliinin iskulla on vaikutuksensa saksalaiseen politiikkaan.
Erityisesti se lisää jännitteitä ensi syksyn parlamenttivaaleja ajatellen.
Maahanmuuttokriittisillä puheillaan ratsastava oikeistopopulistinen AfD ei jätä hyödyntämättä Berliinin tapahtumien nostattamaa järkytyksen ilmapiiriä. Erityistä polttoainetta antaa se, jos iskuista epäilty on maahanmuuttajataustainen.
Maaperä maahanmuuttokritiikille on otollinen.
Liittokansleri Angela Merkelin avoimuutta korostava Willkommen-politiikka on nostattanut Saksassa rajua arvostelua myös liittokanslerin oman kristillisdemokraattisen puolueen sisällä.
AfD onkin niittänyt menestystä Saksan osavaltiovaaleissa Merkelin kustannuksella.
Jääkin nähtäväksi, miten isku vaikuttaa liittokanslerin sanavalintoihin ja poliittisiin ratkaisuihin. Tietynlainen varovaisuus näkyi Merkelin sanoissa jo tiistain tiedotustilaisuudessa.
– Meidän on erityisen vaikea kestää, jos vahvistuu, että iskun tekijä oli hakenut suojaa ja turvapaikkaa Saksasta, hän sanoi.
Miten iskut voitaisiin jatkossa estää, kysyy taas moni.
Se on vaikea kysymys, johon on vielä vaikeampi vastata. Berliinin isku ei mitä luultavimmin jää viimeiseksi.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan terrorismin vastaista yhteistyötä pitäisi Euroopassa lisätä etenkin viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja poliisien resurssien osalta.
Samansuuntaisia näkemyksiä ovat sanoneet monet muutkin aikaisempien iskujen kohdalla. Jossain vaiheessa sanojen pitäisi kuitenkin muuttua teoiksi. EU-tasolla uudistukset ovat edenneet varsin hitaasti.
Parhainkaan tiedustelu ei kuitenkaan kykene estämään ”yksinäisten susien” terroritekoja.
Esimerkiksi Nizzan kesäisestä iskusta epäilty oli Ranskan tiedusteluviranomaisille entuudestaan täysin tuntematon.
Missä menee raja, jonka jälkeen pelon alta on vaikea nousta?
Pahinta Berliinin iskun jälkimainingeissa on se, jos Euroopan kaduille hiipii taas pelko.
Pariisin, Brysselin ja Nizzan iskujen jälkeen eurooppalaiset ovat jaksaneet nousta pelon peiton alta ylös, lähteä ulos kaduille, ravintoloihin, lentokentille ja joulutoreille.
Hyvä niin, sillä pelolle ei saisi antaa valtaa. Elämällä kuten ennenkin ylläpidämme osaltamme vapaata, avointa ja turvallista yhteiskuntaa.
Mutta turhan usein toistuvat iskut eivät voi olla murentamatta sitä vahvuutta, jota ihmisiltä nyt kysytään. Missä menee raja, jonka jälkeen pelon alta on vaikea nousta?
