Analyysi: Sipilä tapaa Merkelin samanhenkisten seurassa
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tapaa tänään Berliinissä Saksan liittokansleri Angela Merkelin. Tapaamiseen osallistuvat myös Ruotsin, Tanskan ja Hollannin pääministerit.
Keskustelu pohjustaa syyskuun puolivälissä Bratislavassa pidettävää EU:n epävirallista huippukokousta, jonka asialistalla on unionin tulevaisuus brittien lähtöpassien jälkeen. Jäsenmaiden päämiehistä koostuva huippukokous eli Eurooppa-neuvosto on EU:n ylin elin.
Merkelille tapaaminen on jo viides tällä viikolla. Hän on sukkuloinut ympäri Eurooppaa kuulostelemassa eri maaryhmien näkemyksiä. Euroopan epävirallinen johtaja näyttää omaksuneen luontevan roolin myös Brexitin jättämässä hämmennyksessä.
Jäsenmaat valmistautuvat Bratislavaan eri painotuksin. Osa katsoo, että brittien äänestystulos oli myrskyvaroitus, jonka pitäisi kuopata haikailut liittovaltiosta. Toisaalta yhdentymistä jarruttaneen Iso-Britannian lähtö voi herättää toiveita tiiviimmästä unionista.
Yksi suunta voi olla entistä eritahtisempi Eurooppa. Tällöin osa jäsenmaista tiivistäisi yhteistyötä jollakin osa-alueella toisten katsoessa vierestä.
Ranska ja Italia johtavat Välimeren maiden ryhmää, joka mielellään näkisi yhteisvastuun syvenevän. Näissä maissa uskotaan, että esimerkiksi EU:n yhteinen minipalkka tai työntekijän suoja voisi palauttaa velkakriisin romuttaman kansalaisten luottamuksen unioniin.
Oma porukkansa on itäisen Keski-Euroopan maat Puola, Unkari, Tsekki ja Slovakia, jotka ovat löytäneet toisensa erityisesti komission pakolaispolitiikan vastustamisessa. Nämä maat ovat hyötyneet paljon EU:n aluetuista, mutta roimivat ankarasti Brysseliä liiasta puuttumisesta jäsenmaiden asioihin.
Nyt Saksan kanssa koolla olevat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Alankomaat ovat käytännönläheisen yhteistyön asialla. Pohjoisen vauraille jäsenmaille esimerkiksi toimivat sisämarkkinat ovat tärkeitä. Kimpsujaan pakkaileva Iso-Britannia kuului tähän joukkoon.
Pääministerin esikunnassa uskotaan, että Suomella on ratkaisukeskeisenä maana annettavaa EU:n suuntaa etsittäessä. Sipilä itse ei ole vertaistensa joukossa ihan takarivin taavi. EU-asioita seuraava Politico-sivusto rankkasi hänet taannoin Eurooppa-neuvoston 11. vaikutusvaltaisimmaksi valtionpäämieheksi.
Sipilä hahmotteli omia näkemyksiään EU:n suunnasta alkuviikolla suurlähettiläspäivillä. Hänen mukaansa kansalaisten luottamuksen palauttaminen voi tapahtua vain tulosten kautta. Unionia tarvitaan suurissa turvallisuuden, työllisyyden ja talouden kysymyksissä. Yhdessä tehdyt päätökset pitäisi myös panna toimeksi.
– Kyse ei ole rakettitieteestä vaan olennaiseen keskittymisestä, Sipilä sanoi.
Perjantaina kokoontuvassa samanhenkisten seurueessa Sipilä tuskin on ajattelunsa kanssa yksin.
Lue lisää EU:n tulevaisuudesta uusimmasta Suomenmaasta.
