Saarikko: Keskusta toivoo työmarkkinasopimusta

Kaikkien suomalaisten kannalta tasapainoisin lopputulos saataisiin aikaan työmarkkinajärjestöjen sopimana, keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko korostaa..

Hallituksen kilpailukykyä kohentava lakipaketti lähti lausuntokierrokselle keskiviikkona.

Hallitus vie omat esityksensä eteenpäin, jos työmarkkinoilla ei kyetä sopimaan vaihtoehtoisista ratkaisuista kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lakimuutoksilla tavoitellaan viiden prosentin parannusta yritysten kustannuskilpailukykyyn, mikä tukee talouden kasvua ja lisää työllisyyttä.

Muutokset ovat hallituksen mukaan välttämättömiä, jotta Suomen talous saadaan nousuun.

Keskusta vetoaa edelleen vakavasti sopimisen puolesta.

– Työttömyys on saatava vähenemään. Suomi saadaan kuntoon vain yhteistyöllä, Saarikko korostaa.

Hallituksen lakipakettiin sisältyvät muutokset koskevat sairausajan palkkaa, loppiaisen ja helatorstain työaikaa pidentävää vaikutusta, vuosilomien enimmäispituutta ja lomarahojen enimmäismäärän rajoittamista.

Samassa yhteydessä ehdotetaan säädettäväksi työntekijän oikeudesta lomaltapaluukorvaukseen.

Lakipakettiin sisältyvien asioiden osalta rajoitetaan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen oikeutta sopia työehtosopimuksilla työntekijän kannalta paremmista eduista.

Sopimisrajoitukset kestävät kolme vuotta.

Sen sijaan sairausajan palkkaa, loppiaista ja helatorstaita, vuosilomien kestoa ja lomaltapaluukorvausta koskevat säännökset jäävät voimaan tämänkin jälkeen.

Rajoitusten ei arvioida olevan perustuslain vastaisia, koska ne ovat tarkkarajaisia, kohdistuvat vain rajoitettuun osaan työ- ja virkaehtosopimusten sisällöstä, niillä ei puututa voimassa oleviin työ- ja virkaehtosopimuksiin ja rajoitukset ovat voimassa määräajan.

Sopimisvapauden rajoituksilla on hyväksyttävät perusteet ja niitä voidaan pitää oikeasuhtaisina tavoiteltuun päämäärään nähden. Rajoitukset eivät ulotu työnantajan ja työntekijän keskinäisiin sopimuksiin.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2016. Niitä sovellettaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin, joista sovitaan lain voimaantulon jälkeen.

Lakipaketissa ehdotetaan, että jatkossa sairausloman ensimmäinen työstäpoissaolopäivä olisi palkaton.

Tätä ns. karenssipäivää ei olisi, jos poissaolo johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista tai jos työntekijä on uudelleen 30 päivän kuluessa poissa samasta syystä.

Lisäksi työnantajan täytyisi maksaa vain 80 prosenttia palkasta seuraavilta kahdeksalta sairauslomapäivältä nykyisen sadan prosentin sijaan.

Lakimuutosten tultua voimaan loppiainen ja helatorstai olisivat palkattomia vapaapäiviä. Ne eivät lyhentäisi työaikaa.

Helatorstain ja arkipäivälle sijoittuvan loppiaisen työtunnit tulisi tehdä etu- tai jälkikäteen pidentämällä muiden työpäivien työaikaa tai lauantaina.

Jos työntekijän täytyy olla töissä helatorstaina tai loppiaisena, hänelle maksettaisiin tästä normaali säännöllisen työajan palkka, ilman sunnuntaityökorotusta. Jos loppiainen kuitenkin on sunnuntaina, maksettaisiin työntekijälle sunnuntailisät.

Lakipaketin mukaan työehtosopimuksella saisi sopia, että kuukaudessa kertyy enintään kolme päivää lomaa.

Näin ollen lomaoikeus voisi olla enintään kuusi viikkoa vuodessa.

Vuosilomalakiin lisättäisiin uusi säännös lomaltapaluukorvauksesta, joka työntekijällä olisi oikeus saada palatessaan töihin vuosilomalta.

Korvauksen määrä olisi 35 prosenttia työntekijän vuosilomapalkan määrästä. Lisäksi työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksia sopia lomarahan enimmäismäärästä rajoitetaan.

Tämä leikkaisi nykyään maksettavia lomarahoja noin 30 prosentilla.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden muutosturvaa parannetaan asettamalla työnantajalle velvollisuus järjestää irtisanotuille työllistämistä edistävää valmennusta tai koulutusta.

Lisäksi työnantajan olisi järjestettävä irtisanomalleen työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Nämä velvollisuudet koskevat vähintään 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä sekä kuntia ja valtiota.

Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitykset eduskunnalle helmikuussa 2016, jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse sopuun toimista kilpailukyvyn parantamiseksi.

Asiaa on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kolmikantaisessa työryhmässä, jossa edustettuina ovat olleet sosiaali- ja terveysministeriö sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöt.