Suomen ilmavoimat hylkäsi ranskalaisten lahjahävittäjän kelvottomana – puolalaispilotit tekivät sillä pieniä ihmeitä
Lahjahevosen suuhun ei sanonnan mukaan ole katsomista, ja talvisodan aikana kaikki saatu ulkomainen apu otettiin Suomessa kiitollisena vastaan.
Tai ainakin melkein kaikki. Ranskasta lahjoituksina saadut kuusi Caudron-Renault C.R. 714 -hävittäjää olivat jopa Suomen kaikenkarvaiseen kalustoon tottuneille ilmavoimille liikaa.
Talvisodan aikaan Ranska lupasi lähettää 80 koneen laivueen C.R. 714-koneita puolalaisine ohjaajineen ja kenttähenkilökuntineen taistelemaan Suomen puolella. Talvisodan päättyessä maaliskuun puolivälissä 1940 vain kuusi konetta oli kuitenkin Ruotsin kautta matkalla Suomeen. Toimitukset jäivät siihen.
Valtion lentokonetehdas vastaanotti koneet toukokuun lopulla 1940. Koelennoilla tehtaalla koneet havaittiin heikoiksi hävittäjälentokoneiksi.
Ranskalaiskone vaati pitkän kiitoradan, minkä vuoksi lentoonlähtö ja lasku suomalaisille kentille oli vaikeaa. Heikkotehoisen moottorin vuoksi kone menetti kaarroissa nopeuttaan niin, että aloitteen pitäminen taistelutilanteissa olisi ollut mahdotonta.
Myös koneen nousunopeus oli taistelukoneelle riittämätön ja sen käyttöä pommikoneiden torjuntaan pidettiin mahdottomana. Esimerkiksi talvisodan aikainen päähävittäjä Fokker D.XXI kykeni nousemaan tuhat metriä korkeammalle 51 sekuntia nopeammin. Koneiden aseistuskin oli heikko.
Kaksi konetta vaurioitui ensimmäisillä lennoilla Porissa ja osalla koneista ei lennetty Suomessa lainkaan. Koneet laitettiin lentokieltoon 10. syyskuuta 1940 ja poistettiin käytöstä 1941. Yksi kone palveli harjoitteluvälineenä mekaanikkokoulussa Utissa.
Vaikka Caudron-Renaultia ei Suomessa päästetty sotalennoille, kotimaassaan sille löytyi käyttöä Saksan hyökättyä Ranskaan 1940.
Kone todettiin nopeasti kehnoksi, ja Ranskan sotaministeri Guy La Chambre määräsi pian kaikki C.R. 714:t poistettavaksi käytöstä. Puolalaislentäjistä kootun laivueen Groupe de Chasse polonais I/145:n lentäjät viittasivat kuitenkin kintaalla määräykselle, koska Ranskalla ei ollut tarjota muitakaan koneita.
Vaikka C.R. 714 oli Messerchmitt Bf 109E:hen verrattuna toivottoman kehno kone, puolalaislentäjät saavuttivat 12 vahvistettua ja kolme vahvistamatonta voittoa kolmessa taistelussa 8. – 11. kesäkuuta 1940 välisenä aikana. Yhdeksän konetta menetettiin ilmassa ja yhdeksän maassa.
Pudotettujen koneiden joukossa oli neljä Dornier Do 17 -pommittajaa sekä kolme Messerschmitt Bf 109 – ja viisi kaksimoottorista Messerschmitt Bf 110 -hävittäjää.
Puolalaislentäjien suoritusten vuoksi Caudron-Renaultiin suhtaudutaan Puolassa historiallisella kunnioituksella.
Vesivehmaalla Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa pitkään varastoituna ollut maailman ainoa jäljellä oleva Caudron-Renault C.R.714 lainattiinkin keväällä 2015 Krakovaan. Koneen kävi noutamassa Utin kentältä Puolan ilmavoimien Hercules-kuljetuskone.