Syyttäjä vaatii kulttuurineuvos Baltzarille kymmenen vuoden vankeutta ihmiskauppa- ja seksuaalirikoksista – "Luotu kulttimaiset ihmisarvoa loukkaavat olosuhteet"

Helsingin hovioikeudessa alkaa tänään pääkäsittely kulttuurineuvos-kirjailija Veijo Baltzarin, 81, ihmiskauppa- ja seksuaalirikossyytteistä. Asiassa järjestettiin valmisteluistunto marraskuussa, jolloin syyttäjä kertoi vaativansa Baltzarille vähintään kymmenen vuoden vankeusrangaistusta.

Käräjäoikeus hylkäsi helmikuussa 2022 kaikki syytteet jutussa. Baltzar kiistää edelleen kaikki syytteet.

Erikoissyyttäjä Mikko Sipilä sanoo STT:lle, että syyttäjän keskeiset väitteet ja vaatimukset ovat pysyneet muuttumattomina.

– On luotu kulttimaiset ihmisarvoa loukkaavat olosuhteet. Vaikka teatterissa jokin olisi hyväksyttävää ohjaajan käytöstä, mutta kun se viedään kotiin, tilanne on toinen. On käytetty sekä seksuaalisesti hyväksi että teetetty pakkotyön omaisesti töitä.

Jutussa on seitsemän asianomistajaa, eli uhria, jotka olivat epäiltyjen rikosten aikaan 15–36-vuotiaita. Väitettyjen rikosten tekoaika ulottui vuodesta 2004 vuoteen 2019.

Syyttäjän mukaan Baltzar oli houkutellut tyttöjä ja nuoria naisia asumaan kanssaan ja kontrolloinut heidän elämäänsä. Syyttäjä sanoo, että Baltzar käytti hyväkseen asianomistajien riippuvaista asemaa ja turvatonta tilaa ja otti nämä määräysvaltaansa. Baltzaria syytetään myös useista raiskauksista.

Sipilän mukaan syytteet hylännyt käräjäoikeus epäonnistui arvioimaan syytteessä mainittuja tekoja kokonaisuutena.

– Tällaisessa tapauksessa runsasta näyttöä pitäisi arvioida kokonaisuutena eikä yksittäisinä pieninä palasina. Siinä on menty pitkälti metsään.

Baltzarin asianajaja Jussi Sarvikivi sanoo, että puolustuksen mukaan käräjäoikeuden ratkaisu oli huolellisesti perusteltu ja oikea. Puolustuksen mukaan toiminnassa on ollut kyse tiiviistä teatteri- ja kulttuuriyhteisöstä. Osa ihmisistä on asunut Baltzarin kanssa samoissa asunnoissa kommuunimaisesti, Sarvikivi sanoo.

– Kyse ei ole ollut sen enempää kultista kuin lahkostakaan.

Hovioikeus on ennalta ilmoittanut, että pääkäsittely käydään suljetuin ovin. Myös oikeudenkäyntiasiakirjat on pääosin salattu.

Käräjäoikeus katsoi, että väitetyt rikokset jäivät näyttämättä. Käräjillä syytteessä oli Baltzarin ohella kaksi naista, joita syytettiin avunannosta osaan rikoksista. Myös heidän syytteensä hylättiin. Syyttäjä ei valittanut tuomiosta naisten osalta, joten hovioikeudessa käsitellään pelkästään Baltzarin syytteitä.

Käräjäoikeus katsoi, ettei Baltzarin voitu katsoa ottaneen asianomistajia määräysvaltaansa yksin sillä perusteella, että he asuivat hänen kanssaan.

– Baltzar on jollain tasolla säännellyt joidenkin asianomistajien pukeutumista, joinain vuosina joidenkin osalta televisiosta katseltavia ohjelmia, nukkumispaikkoja sekä puhelimen käyttöä työaikana, oikeus totesi.

Käräjäoikeuden mukaan näyttämättä kuitenkin jäi, että Baltzar olisi alistanut asianomistajia. Oikeus myös katsoi, etteivät asianomistajat olleet syyttäjän väittämällä tavalla Baltzarista riippuvaisia.

Käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi näyttämättä myös, että asianomistajilta olisi vaadittu mitään työtä rangaistuksen uhalla tai työtä, johon asianomistajat eivät olisi vapaaehtoisesti tarjoutuneet.

Käräjäoikeuden mukaan asianomistajat olivat siivonneet ja remontoineet asunnoissa, joissa asuivat tai remontoineet Baltzarin hankkimia mökkejä. He olivat myös tehneet töitä Baltzarin yhdistyksissä sekä osallistuneet teatteriproduktioihin. Jotkut asianomistajista olivat oikeuden mukaan auttaneet Baltzaria hieromalla tätä ja leikkaamalla tämän kynsiä.

Joillain asianomistajista oli työsopimus Baltzarin yhdistyksen kanssa. Esimerkiksi kotona tehdyn siivouksen osalta käräjäoikeus katsoi, ettei kyse ollut työsuhteesta asianomistajan ja Baltzarin välillä.

– Esitetyn perusteella myöskään teatteritoiminnassa mukana olo ei ole ollut työtä, josta asianomistajalle olisi tullut maksaa palkkaa näyttelemisen taikka teatterin tuotantoon osallistumisesta, oikeus katsoi.

Niistä asianomistajista, joille palkkaa maksettiin, osa oli joinain vuosina luovuttanut Baltzarille takaisin valtaosan palkastaan. Käräjäoikeuden mukaan asianomistajat eivät kuitenkaan siirtäneet kaikkia varojaan Baltzarille ja heillä oli käytössä omat pankkitilit ja -kortit.

– Esitetyn perusteella mahdollista on, että asianomistajat ovat maksuillaan osallistuneet yhteistalouden kuluihin. Asianomistajan Baltzarille maksamat summat eivät ole olleet erityisen merkittäviä; eräs asianomistaja on maksanut kolmena vuotena yhteensä 25 700 euroa ja toinen asianomistaja yhden vuoden aikana noin 15 700 euroa, oikeus totesi.

Raiskaussyytteissä pääasiallinen näyttö oli asianomistajien kertomukset. Käräjäoikeuden mukaan niiden tueksi ei esitetty riittävästi muuta näyttöä tai kertomuksen luotettavuutta muuten tukevia seikkoja.