Joe Biden ja Xi Jinping tapaavat luhistuneen unelman raunioilla – Putin ei tervetullut

Ulkomaat

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden isännöi keskiviikkona San Franciscossa Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestö Apecin kokousta, jossa hän tapaa Kiinan presidentti Xi Jinpingin. Nokkapokkasilla olevien suurvaltojen presidentit kohtasivat kasvotusten viimeksi vuosi sitten Indonesian Balilla G20-maiden kokouksessa.

Tyynenmeren vastakkaisten rantojen suurvaltojen johtajat kohtaavat tilanteessa, jossa maiden välit ovat historiallisen hyiset.

– (Tilanne) on siinä mielessä vaikea, että aika laajalla rintamalla on nyt ollut erimielisyyttä monistakin asioista ja huolia puolin ja toisin. Yhdysvalloissa huolia on oman johtoaseman rapautumisesta ja Kiinan puolelta taas siitä, että Yhdysvallat pyrkisi patoamaan Kiinan nousua ja vaikuttamaan niihin pyrkimyksiin, mitkä Kiinalla on tavoitteena niin taloudessa kuin laajemminkin, kuvailee STT:lle tilannetta Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkimusprofessori Mikael Mattlin.

Johtajat tapaavat luhistuneen unelman raunioilla. Apec perustettiin vuonna 1989 visiolle siitä, että lisääntyvä talousyhteystyö ja kansainvälinen kauppa toisivat alueen maat yhteen. Vuonna 2023 tällaisesta talousoptimismista ei Kiinasta puhuttaessa ole tietoakaan.

Jäisiä suhteita pidetään valtameren molemmilla rannoilla parempana vaihtoehtona kuin ilmiliekkiin syttyneitä. Mikael Mattlinin mukaan San Franciscon tapaamisen pääteemana lieneekin suurvaltojen välisen strategisen kilpailuasetelman vakauttaminen siten, ettei se jatka luisua kohti avointa konfliktia.

– Yhdysvalloissa on ollut tavoitteena saada aikaan tilanne, jossa olisi sinänsä edelleen tätä strategista kilpailua, mutta jossa olisi myös olemassa jonkinlaiset suojakaiteet, ettei tilanne lähde hallitsemattomasti luisumaan kohti konfliktia, Mattlin sanoo.

Mattlinin mukaan tämä voisi näkyä yrityksenä avata jälleen maiden asevoimien välillä poikki olleita viestintäyhteyksiä. Yhdysvaltalainen virkamieslähde kertoi uutistoimisto AFP:lle maan tavoittelevan juuri tätä San Franciscossa. ”Kuuman linjan” puuttumista on pidetty kriittisenä ongelmana erityisesti Taiwanin riskien kannalta.

Ongelmaksi voi nousta Yhdysvaltojen ja Kiinan hyvin erilainen ajattelutapa tällaisesta viestintäyhteydestä. Yhdysvallat näkee kuuman linjan tärkeänä erityisesti vaikeiden aikojen riskien vähentämiseksi, kun taas Kiinan näkemys on melkein päinvastainen, kertoo Mattlin.

– Kiinan ajattelu tällaisten asevoimien välillä olevien yhteyksien osalta poikkeaa yhdysvaltalaisesta ajattelusta, eli siellä on tavattu nähdä tämä kuuma linja eräänlaisena palkintona siitä, kun suhteiden tila on hyvä. Silloin kun he kokevat, että Yhdysvallat vesittää tai vetää mattoa suhteiden alta, nämä on pistetty yleensä jäähylle.

Vaikka suhteet ovat vaikeat, Mattlin ei pidä todennäköisenä sitä, että Tyynenmeren alueella nähtäisiin laajempaa sotilaallista konfliktia lähiaikoina.

Xin vierailua Yhdysvaltain maaperällä Kaliforniassa ja presidenttien tapaamista kasvotusten pidetään merkittävänä eleenä.

– Minusta on hyvä, että he tapaavat, koska viimeisten kolmen vuoden aikana johtajat molemmin puolin eivät ole viestineet keskenään tarpeeksi. Se antaa syytä huoleen siitä, että syntyy väärinymmärryksiä, jotka johtavat laskelmointivirheisiin sekä konfliktin eskalaatioon, arvioi STT:lle Helsingin yliopiston Kiinan tutkimuksen professori Julie Yu-Wen Chen.

Presidenttien arvellaan keskustelevan valtavasta kirjosta maiden välisiä kiistakysymyksiä. Raskaimpana näistä pidetään Taiwania, jonka demokraattista itsehallintoa Yhdysvallat on tukenut muun muassa asekaupoilla. Kiina pitää Taiwania kapinallisena maakuntanaan.

Kiina on linjannut valtaavansa Taiwanin tarvittaessa sotilaallisesti, ja Yhdysvallat puolestaan vastustaa Taiwanin aseman muuttamista sotilaallisin keinoin. Yhdysvallat on antanut ymmärtää puolustavansa Taiwanin itsenäisyyttä tarvittaessa jopa aseellisesti, vaikka ei olekaan sitoutunut siihen. Strateginen monitulkintaisuus on ollut Yhdysvalloilta Taiwanin suhteen harkittu linja, jonka uskotaan pitävän Kiinaa varpaillaan.

Taiwanilaissyntyinen Chen toivoo näkevänsä San Franciscon kokoukselta edes pientä liennytystä.

– Uskon osapuolilla olevan perustavanlaatuisesti erilaiset sotilaalliset intressit, mutta toivon tapaamiselta edes pientä ”small talkia” ja ehkä jotain ystävällistä elettä, joka voisi hieman liennyttää jännitteitä.

Myös Taiwan on Apecin jäsen, sillä järjestö puhuu jäsenistään ”kansantalouksina” maiden sijasta. Kansainvälisten urheilukisojen tapaan Taiwan osallistuu Apecin toimintaan ”kiinalaisen Taipein” nimellä, ja sitä edustaa poliitikon sijasta liikemies Morris Chang.

Upin Mikael Mattlin arvelee tapaamisessa keskusteltavan myös Lähi-idän tilanteesta. Ennakkotietojen mukaan johtajat voivat tavoitella myös jonkinlaista yhteisymmärrystä tai sitoumusta koneoppimisen rajoittamisesta autonomisten eli itseohjautuvien asejärjestelmien sotilaskäytössä.

Tekoälyn käyttöä voitaisiin pyrkiä sopimuksella rajoittamaan esimerkiksi drooneissa tai ydinaseiden ohjausjärjestelmissä tilanteissa, joissa ihminen ei ole mukana päätöksentekoketjussa.

– Olisi ehkä hiukan yllättävää, jos sellainen saataisiin aikaiseksi, mutta se olisi positiivinen signaali, Mattlin sanoo.

Kiina on Yhdysvaltain kovin kilpailija tekoälyteknologian kehittämisessä sekä siviili- että sotilaskäyttöön. Mattlinin mukaan molemmat maat pyrkivät etulyöntiasemaan uuden teknologian saralla. Sopimus olisi tutkijan mukaan myönteinen askel, mutta haasteena olisi sen vahvistaminen, että molemmat suurvallat noudattavat sopimusta.

Yhdysvaltain ensi vuoden presidentinvaalien lähestyessä saatetaan San Franciscossa elää viimeisiä hetkiä, jolloin Kiina voi saavuttaa sovun joistakin asioista Joe Bidenin hallinnon kanssa. Mikäli kovistelulinjasta ja kauppasodasta muistettu entinen presidentti Donald Trump valitaan uudelle kaudelle, maiden välit tuskin ainakaan paranevat jatkossa.

– Siinä mielessä voi ehkä olla viimeisiä hetkiä saada aikaiseksi jotain Bidenin hallinnon kanssa. Mitä lähemmäs vaalit tulevat, sitä hankalampaa se on, Mattlin sanoo.

Yhdysvalloissa Kiina on toisaalta ollut yksi harvoista asioista, joissa kaksi suurta puoluetta ovat enimmäkseen samoilla linjoilla. Sekä republikaanit että demokraatit ovat kannattaneet tiukkaa linjaa Kiinan suhteen.

– Kun (Biden) nousi virkaan, moni toivoi parannusta tilanteeseen, mutta se ei parantunut. Yhdysvalloissa on uskoakseni konsensus demokraattien ja republikaanien välillä siitä, miten Kiinan kanssa menetellään, sanoo Helsingin yliopiston Chen.

21-jäsenisen Apecin muut jäsenet pelkäävät Bidenin ja Xin tapaamisen vievän huomion laajemmalta kokoukselta, mutta suurvaltojen johtajien tapaamista pidetään kuitenkin helpotuksena, arvelee ajatushautomo CSIS:n Kiinan-asiantuntija Jude Blanchette AFP:lle.

– Myös mailla, jotka ovat erityisen huolissaan Kiinan lisääntyneestä aggressiosta, on syviä taloudellisia kytköksiä Kiinaan, ja he näkisivät Kiinan ja Yhdysvaltain väliset suhteet paljon mieluummin vakaina kuin epävakaina.

Kiina on viime vuosina pullistellut lihaksia erityisesti Etelä-Kiinan merellä, jossa se pitää lähes koko merta omana alueenaan kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Aluevaatimus sisältää monien naapurimaiden kansainvälisesti tunnustettuja talousvyöhykkeitä.

Merialuekiista on johtanut useisiin yhteenottoihin kiinalaisalusten ja naapurimaiden kalastajien välillä. Kiinan alukset ovat muun muassa ruiskuttaneet kalastusaluksia vesitykeillä ja muuten häirinneet niitä. Toimia todistivat New York Timesin toimittajat, joiden kokemuksista kerrottiin syyskuussa julkaistussa jutussa. Toimittajien vene lähestyi kiinalaista sotilastukikohtaa, joka oli rakennettu Filippiinien vesille.

– Lähestyessämme kiinalaista sotilastukikohtaa (Kiinan laivaston) hinaaja, joka oli yli kaksi kertaa omaa alustamme suurempi, kuohutti vettä kiirehtiessään rinnallemme. Se käynnisti valonheittimensä ja soitti toistuvasti torveaan. Radion kautta meille kerrottiin, että olimme tunkeutuneet Kiinan aluevesille, toimittaja Hannah Beech kirjoitti.

Apec-maihin kuuluu myös Venäjä, joka ulottuu arktisilla Kaukoidän alueillaan Tyynenmeren rannikolle asti. Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vuoksi Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ollut tervetullut San Franciscon kokoukseen.

Venäjää edustaa kokouksessa maan varapääministereihin kuuluva Aleksei Overtshuk, joka on korkea-arvoisin Yhdysvalloissa vieraillut venäläispäättäjä sitten Ukrainan laajan sodan alun.

Muita kokoukseen osallistuvia Tyynemeren maiden päättäjiä ovat muun muassa Australian pääministeri Anthony Albanese, Japanin pääministeri Fumio Kishida ja Etelä-Korean presidentti Yoon Suk-yeol.

Kaukaisen Israelin sota Hamasia vastaan heittänee osaltaan varjonsa myös San Franciscon kokouksen ylle.

Apecin jäsenmaihin kuuluu maailman suurin muslimimaa Indonesia sekä Malesia, jonka oppositio on vaatinut pääministeri Anwar Ibrahimia boikotoimaan kokousta Yhdysvaltojen Israelille antaman tuen vuoksi.