STT:n näkemä luonnos: Työryhmä esittämässä lakko-oikeuteen pitkälti hallituksen haluamia kiristyksiä – SAK, STTK ja Akava poikkiteloin
Työrauhalainsäädäntöä valmisteleva työryhmä on ehdottamassa pitkälti hallituksen haluamia kiristyksiä lakko-oikeuteen, mikä ei työntekijäjärjestöille käy. Palkansaajien SAK, toimihenkilöiden STTK ja korkeakoulutettujen Akava ovat STT:n tietojen mukaan jättämässä esitykseen eriävän mielipiteen.
STT:n näkemässä viimeisimmässä työryhmän esitysluonnoksessa on vain pienehköjä lievennyksiä esimerkiksi tukilakkojen rajoittamiseen verrattuna hallitusohjelman kirjauksiin. Luonnos voi tästä muuttua, kolmikantaisella työryhmällä on kokous vielä torstaina.
Esitysluonnoksessa ehdotetaan muun muassa, että poliittisten työnseisausten ja työsulkujen enimmäiskesto rajoitettaisiin enintään 24 tuntiin. Muut poliittiset työtaistelutoimet saisivat kestää enintään kaksi viikkoa.
Hallitusohjelman kirjauksen mukaan ylipäätään poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä rajoitetaan enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin.
Työntekijäpuolen tulkinta on STT:n tietojen mukaan alun alkaenkin ollut, että kirjauksella halutaan rajoittaa työnseisauksia eli varsinaisia lakkoja. STT:n tietojen mukaan työryhmässä keskusteltiin kuitenkin pitkään myös muista työtaistelutoimista kuten ylityö- ja vuoronvaihtokielloista.
Lisäksi luonnoksessa ehdotetaan muun muassa, että poliittisten työtaistelutoimien ilmoitusaika olisi seitsemän päivää. Hallitusohjelmassa ei ole kirjausta poliittisten työtaisteluiden ilmoitusajasta.
Työryhmän tulisi saada työnsä päätökseen sunnuntaina. Sen jälkeen virkamiehet viimeistelevät esityksen, ja se lähtee lausunnoille todennäköisesti siinäkin tapauksessa, että sopua ei syntyisi.
Esitysluonnoksen mukaan työehtosopimuslakiin lisättäisiin säännökset, joiden mukaan työrauhavelvollisuuden vallitessa ei saisi toimeenpanna myötätuntotyötaistelua, jos sen aiheuttamat vahingolliset seuraukset ulkopuolisille olisivat ilmeisessä epäsuhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden.
Myötätuntotaistelulla tarkoitettaisiin työtaistelua, jolla tuetaan toista työtaistelua. Vaikutukset voisivat luonnoksen perusteella siis hieman kohdistua ulkopuolisiinkin, kun taas hallitusohjelmassa linjataan, että jatkossa laillisia tukityötaisteluita olisivat ne, joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.
Käytännössä on mahdotonta rajata tukityötaisteluita niin, että ne eivät koskaan kohdistuisi muihin kuin pääriidan osapuoliin. Esitysluonnoksessa kohdistuminen pääriidan osapuoliin on siirretty osaksi suhteellisuusarviota. Mitä tarkemmin vaikutukset rajautuisivat pääriidan osapuoliin, sitä todennäköisemmin tukityötaistelu katsottaisiin lailliseksi.
Lakiin lisättäisiin myös velvoite turvata yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömät palvelut tai toiminnot myötätuntotyötaisteluiden aikana. STT:n tietojen mukaan muun muassa satamien toiminta haluttaisiin katsoa tällaiseksi, jolloin pykälällä pyrittäisiin rajoittamaan erityisesti satamien tukilakkoja.
Samankaltaisina ovat pysyneet myös hallitusohjelman linjaukset seuraamuksista.
Laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotettaisiin niin että sakon ylärajaksi säädettäisiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Lisäksi työsopimuslakiin lisättäisiin työntekijälle velvoite maksaa työnantajalleen hyvitystä 200 euroa, jos hän jatkaisi työntekijäjärjestön toimeenpanemaa ja tuomioistuimen laittomaksi julistamaa työnseisausta saatuaan tiedon tuomiosta.
Esitysluonnoksen vaikutusarvioiden mukaan enimmillään lakimuutokset voisivat teoriassa vähentää lakkoihin käytettyjen työpäivien määrää 20 prosenttia. Luonnoksessa kuitenkin todetaan, että todennäköisesti vaikutus jäisi merkittävästi tämän alapuolelle ja lakkoihin käytettyjen työpäivien määrä vähenisi 5–10 prosenttia.
Luonnoksessa todetaan, että työtaisteluiden lukumäärän vähenemisen kansantaloudellinen vaikutus on luultavasti hyvin vähäinen, sillä suurin osa niistä on pieniä ja rajattuja. Sen mukaan kokonaisuudessaan voidaan karkeasti arvioida, että vaikutus on joitain kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, arviolta 10–40 miljoonaa euroa.
Myös muun muassa työllisyysvaikutus olisi vähäinen, noin 90–170 henkilötyövuotta.