T&K-rahoituksen lisääminen hyödyttäisi yhteiskuntaa
Tulevaisuus. Epävarmuutta kuvaava sana on nykyisten maailman muutoksien siivittämänä luonut itselleen enemmän merkitystä.
Tulevaisuutta ja epävarmuutta voidaan erottaa toisistaan oikealla ennakoinnilla. Yksi tärkeä ennakointia edesauttava väline on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, tutummalta lyhenteeltään TKI.
Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä on yhdistelmä julkisen ja yksityisen sektorin investointeja tutkimukseen ja kehitykseen (T&K), ja sen kokonaisinvestoinnit olivat 6,4 miljardia euroa vuonna 2018.
Suomen Akatemia vastaa tutkimusneuvostojen ja muiden rahoittajien myöntämän T&K-rahoituksen arvioinnista. Jotta hallitus voisi saavuttaa T&K-menotavoitteensa, joka on 4 prosenttia BKT:sta, Suomen on lisättävä T&K-rahoitusta.
Tätä tavoitetta edistämään perustettiin parlamentaarinen työryhmä, joka on linjannut tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaamisesta. Olin mukana työryhmässä, joka sai työnsä valmiiksi maaliskuun 2023 alussa.
Suomen TKI-intensiteetti on laskenut selvästi finanssikriisin jälkeen, joten pitkäjänteisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta voidaan kehittää pohtimalla TKI-rahoituksen kriteereitä.
Suomen TKI-rahoitusjärjestelmän kehittäminen voi edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Tammikuun 1. päivänä 2023 voimaan tulleella lailla tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta pyritään lisäämään T&K-rahoituksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta.
Tällä lainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että TKI:hin osoitetaan vuosittain johdonmukaisesti 4 prosenttia BKT:sta, mikä lisää työllistymismahdollisuuksia suomalaisissa yrityksissä.
Tämä voi johtaa T&K-toiminnan ja innovaatioiden lisääntymiseen, mikä luo uusia ammatteja ja lisää ammattitaitoisten työntekijöiden kysyntää.
Kaiken kaikkiaan, vaikka laki itsessään ei suoraan lisää työllisyyttä, se luo osaltaan ympäristön, joka edistää innovointia ja talouskasvua, mikä voi johtaa uusien työmahdollisuuksien syntymiseen, uusien tuotteiden ja palvelujen syntymiseen sekä uusien markkinoiden avaamiseen niin kotimaassa kuin vientimarkkinoille.
Esimerkiksi digitaaliset innovaatiot ovat muuttaneet työpaikkoja radikaalisti viime vuosikymmenen aikana, ja datan ja tekoälyn kehittyminen on luonut uusia työpaikkoja. Innovaatiot voivat myös säästää työvoimaa lisäämällä tuottavuutta ja alentamalla kustannuksia, mikä voi johtaa uusien työmahdollisuuksien syntymiseen talouden muilla aloilla.
Innovatiiviset yritykset luovat yleensä enemmän työpaikkoja, koska ne ottavat todennäköisemmin käyttöön uusia tuotteita ja prosesseja sekä tekniikkaa. Tätä kautta henkilöstön osaamisvaatimus ja -taso nousevat.
Vaikka jotkin ihmisammatit saattavat hävitä koneille innovaation vuoksi, tulee innovaatioiden kautta uusia työpaikkoja tai jo olemassa olevat muuttuvat innovaatioiden kautta nykyistä mielekkäimmiksi.
T&K-rahoituksen lisääminen voi hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa monin tavoin. Ehdotetulla lainsäädännöllä pyritään parantamaan T&K-rahoituksen johdonmukaisuutta ja kestävyyttä, mikä voi vahvistaa kansallista innovaatiojärjestelmää ja tukea yrityksiä, työllisyyttä ja taloutta. T&K-menojen lisääminen voi myös johtaa tuottavuuden kasvuun pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Pirkanmaa on vahva kasvumaakunta. Perustana on yliopiston, ammattikorkeakoulun, muiden oppilaitosten ja yritysten hyvä yhteistyö. Meillä on mahdollista panostaa enemmän TKI-toimintaan kuin valtakunnan tason tavoite 4 prosenttia bruttokansantuotteesta on.
Parannetaan ennakointimahdollisuuksia yhdessä paremman tulevaisuuden takaamiseksi.
Eteenpäin.
Arto Pirttilahti
Kansanedustaja, agrologi
Mänttä-Vilppula
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.