Yksi synkkä ja jurppiva ilta oli Senja Kovaniemelle käännekohta – Nyt hän johtaa maan suurinta keskustapiiriä
Sinä iltana Senja Kovaniemeä kiukutti. Oli toukokuun 14. päivä vuonna 2019 ja televisio jauhoi eduskuntavaalien tulosiltaa.
Keskustan tulos oli tyly. Silloisen pääministerin Juha Sipilän puolue oli menettämässä peräti 18 paikkaa.
Kovaniemeä se korpesi kunnolla. Hän ei ollut tuolloin erityisen aktiivinen poliittisesti eikä hän kuulunut mihinkään puolueeseen. Mutta keskustaa hän symppasi. Puolueen hän koki sopivan parhaiten omiin arvoihinsa.
Ja nyt keskusta oli menettänyt suomalaisten luottamuksen.
– Minua harmitti silloin vaali-iltana niin kovasti, että hain tietokoneeni ja liityin siltä istumalta keskustan jäseneksi. Halusin tehdä jotain konkreettista puolueen eteen.
Kohtalokas ilta, voisi sanoa kuusi vuotta myöhemmin. Kovaniemi istuu oululaisessa kahvilassa, jonka seinät ovat paksua vanhaa hirttä.
Vuoden 2019 vaali-illasta alkanut keskustataival imaisi Kovaniemen nopeasti mukaansa. Sillä tiellä hän on yhä. Tämän vuoden alussa hän aloitti Suomen suurimman keskustapiirin, Pohjois-Pohjanmaan, puheenjohtajana.
Reitti perinteikkään ja vahvan keskustapiirin johtopaikalle ei ole ollut perinteisin. Kovaniemi ei perinyt puoluetaustaansa äidinmaidosta tai sellaisesta keskustalaisesta maaperästä, mihin pohjoispohjalaiset ovat usein tottuneet.
Toisekseen, hän on Pohjois-Pohjanmaalla junantuoma. Kovaniemi on kotoisin Vihdistä Uudeltamaalta, aivan Helsingin kupeesta. Oulun eteläpuolella sijaitsevaan Liminkaan hän muutti aikuisiällä miehensä innoittamana. Pariskunnalla on nyt kolme lasta.
– Olen viihtynyt täällä. Nykyään aina, kun tulen jostain tänne takaisin, mietin, kuinka ihanaa on tulla kottiin, Kovaniemi sanoo.
Kottiin. Sen Kovaniemi sanoo niin kuin paikalliset kahdella t-kirjaimella.
Erilaiset lähtökohdat eivät ole hänen mukaansa piirin puheenjohtajana haitanneet. Hänet on otettu Pohjois-Pohjanmaalla vastaan hyvin.
– Se ei ole noussut juurikaan esiin, mistä olen kotoisin. Ja jos joillakin olisi ennakkoluuloja ollutkin, minusta on vain mahtavaa, jos olen voinut omalla toiminnallani ja esimerkilläni kumota niitä.
Kovaniemen mukaan siitä on omat etunsa, jos politiikkaan hyppää kuplan ulkopuolelta. Asioita ja toimintatapoja voi tarkastella hieman eri perspektiivistä.
Keskustan kenttä kaipaisi hänen mielestään ”jatkuvan parantamisen periaatteen mukaista” ajattelua ja toimintaa.
Asiat on tavattu tehdä pitkän aikaa jollain tietyllä tavalla.
Maailma kuitenkin muuttuu. Keskustan on muututtava kaiken sen mukana. Muutosta ei pidä tehdä pelkästä muuttamisen ilosta, mutta kokeilut ja uudet toimintatavat tuppaavat usein tuomaan mukanaan uudenlaista puhtia, Kovaniemi näkee.
– Oikein odotan alue- ja kuntavaalien jälkeistä aikaa, että pääsemme kehittämään meidän omaa toimintaamme ja miettimään, miten voisimme olla entistä vahvempia.
Kovaniemen mukaan keskustalaisten on jätettävä liiallinen gallupien tuijottelu. Fokus pitää olla siinä, miten oma toiminta saadaan vireäksi ja aktiiviseksi. Paikallistasolta lähtee koko puolueen nousu, hän uskoo.
– Meidän pitää tehdä omia avauksia ja luoda omista arvoista käsin sellaista toimintaa, johon ihmiset haluavat tulla mukaan. Vaalien ajan aktiivisuutta täytyy pitää yllä myös vaalien välissä.
Kannatusalhon tuoma apatia tuntuu kuitenkin ainakin vähän karisseen keskustan harteilta.
Kovaniemen mukaan se näkyy myös kentällä. Enään vaaliteltoilla ei tulla sanomaan, että me haluamme nyt näpäyttää keskustaa. Tunnelma on odottava, paikoin jopa varovaisen innostunut.
Osaltaan tunnelmaa kohentavat alue- ja kuntavaalit. Oppositioasema antaa keskustalle henkistä etumatkaa. Pohjois-Pohjanmaalla monet ovat vihaisia hallituspuolueille Oulaskankaan sairaalan leikkauksista.
Sen lisäksi yksi keskustan pahimmista kilpakumppaneista, perussuomalaiset, epäonnistui pahasti ehdokashankinnassaan Pohjois-Pohjanmaalla.
– Onhan tämä keskustalle erinomainen tilaisuus tehdä hyvä tulos, Kovaniemi sanoo.
Hän kuitenkin varoittaa tuudittautumasta ennakko-oletuksiin liikaa. Perussuomalaisiin tai kokoomukseen pettyneet eivät siirry itsestään keskustan taakse.
– Meidän pitää kertoa heille se meidän vaihtoehto ja ansaita heidän luottamuksensa. Se ei ole mikään automaatio, että onnistumme siinä. Moni saattaa ottaa nyt tuumaustaon.
– Mutta mahdollisuus tämä ehdottomasti on. Perussuomalaisten keskuudessa itseluottamus tuntuu olevan nyt vähän nollissa. Heillä on selvästi vaikeampaa.
Entä sitten, jos alue- ja kuntavaalit menevät keskustalta hyvin? Mitä se antaa tulevaan?
– Oi, sanoo Kovaniemi ensimmäiseksi.
– Se antaisi sellaista liekkiä, mitä puolue tarvitsee. Luottamusta ja uskoa, hän lisää.
Mutta ennen kaikkea se olisi hänen mielestään merkki siitä, että työtä on syytä jatkaa.
Yksi hyvin mennyt vaali ei muuttaisi sitä tosiasiaa, että keskustalaisilla riittäisi paljon tekemistä suomalaisten mielikuvien muuttamisessa. Ihmisten ajatuksissa keskusta jää vähän puolivillaiseksi, joka ei herätä tunnetta suuntaan tai toiseen.
Kovaniemen mielestä sen pitää muuttua. Keskustan pitää olla taas vahvempi ja omaleimaisempi. Puolueen pitää olla ketterämpi ja osallistaa ihmisiä enemmän.
Paljon hyvää työtä tehdään jo nyt, mutta pienillä muutoksilla profiilia voi kirkastaa vielä lisää.
– Uskon, että meillä on siihen ihan täydet mahdollisuudet, kun vain laitamme yhdessä palikoita kohdilleen. Nyt huono suunta on saatu katkaistua. Haluan osaltani tehdä töitä sen eteen, että suunta kääntyy nousuun ja myös pysyy siinä nousussa. Eduskuntavaalit ovat jo parin vuoden päästä.