Keskiviikkona alkavassa YK:n luontokokouksessa on valtavat panokset – "Epäonnistumiseen ei ole varaa"
Suomessa on noin 2 600 uhanalaista lajia. Eläinperäiset taudit leviävät entistä helpommin. Pölyttäjien, kuten kimalaisten, katoaminen voi aiheuttaa mittavia menetyksiä maataloudelle ja siten ihmisten ruoan saannille. Lääkkeiden tuotanto vaikeutuu, kun luontoa ja sen kasvistoa tuhotaan.
Kaikki nämä asiat kytkeytyvät luontokatoon, jonka estämiseksi Kanadan Montrealissa alkaa keskiviikkona YK:n luontokokous, jota pidetään asiantuntijoiden keskuudessa hyvin tärkeänä.
Kokouksessa on määrä neuvotella siitä, miten luonnon köyhtyminen pysäytetään. Suomen ympäristöministeriön mukaan tähtäimessä on, että vuonna 2030 luontokato on pysäytetty ja luonnon tila paranee. Kokouksesta on toivottu lopputulemana samanlaista käännekohtaa kuin Pariisin ilmastokokous oli ilmastokriisin torjunnan osalta.
– Yksi tärkeä asia on se, syntyykö kokouksesta aidosti neuvottelutulos, jossa on selkeitä, konkreettisia tavoitteita mittareineen, jotta saamme luontokadon pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Nyt meillä on käynnissä lajikato, jossa lajeja häviää ja elinympäristöt heikkenevät, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) STT:lle.
– Eli saadaanko kokouksessa luotua aidosti mittareita ja konkretiaa, ei vain ylätason kauniita sanoja, hän lisää.
Toinen iso kysymys on, syntyykö kokouksessa vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuinen suojelupinta-alatavoite, johon maat sitoutuvat. Esillä on ollut tavoite suojella 30 prosenttia maapallon maa- ja vesialueista.
– Kyse ei kuitenkaan ole vain tästä 30 prosentista, vaan myös siitä, mitä tapahtuu lopulle 70 prosentille alueista. Ei voi olla niin, että ei piitata luonnon tilasta lopuilla 70 prosentilla, vaan senkin osalta luonnon tilaa pitää pystyä parantamaan, Ohisalo sanoo.
Myös rahoitus on iso kysymys YK:n ilmastokokouksen tapaan.
– Eli sitoutuvatko maat siirtämään rahoituksen ympäristölle haitallisesta toiminnasta kestävämpään kehitykseen, ja löytyykö luontotyöhön lisärahoitusta.
Luontokadon torjuntaa pidetään asiantuntijoiden parissa ihmiskunnalle yhtä tärkeänä kuin ilmastokriisin torjuntaa. Lisäksi ne kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa.
Panokset kokouksessa ovatkin valtavat, arvioivat asiantuntijat.
– Luonnon köyhtymisen pysäyttämistä on tavoiteltu kansainvälisesti kahdesti aiemmin ja kahdesti siinä on epäonnistuttu – kolmanteen epäonnistumiseen ei ole varaa, toteavat Sitran johtava asiantuntija Lasse Miettinen ja projektikoordinaattori Emma Sairanen kirjoituksessaan.
– Koska luontokadolle ei – vielä – ole kansainvälistä standardoitua mittayksikköä, kuten ilmastopolitiikassa päästöt hiilidioksiditonneina, kokouksen konkreettisin anti koostuu juuri näistä mitattavista luontotavoitteista, Miettinen ja Sairanen sanovat.
Luontokato on myös keskeinen uhka taloudelle, Sitran Miettinen kertoi median taustatilaisuudessa. Maailman talousfoorumin WEF:n mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on vähintään kohtalaisesti tai korkeasti riippuvaista luonnosta.
– Yli puolet maailman taloudellisista tuotannoista on riippuvaisia toimivista ekosysteemeistä. Välillisesti me kaikki olemme sen varassa, että saamme puhdasta vettä ja ruokaa, kaikkea, mitä luonto tarjoaa, Miettinen sanoi.
Korjaavat toimet tulevat sitä halvemmaksi, mitä aiemmin ne toteutetaan, hän painotti.