Yhdysvallat varoitti Venäjää terrori-iskusta "velvollisuus varoittaa" -periaatteen mukaisesti – Putin piti provokaationa

Venäjällä tapahtunutta terrori-iskua edeltäneen Yhdysvaltojen varoituksen taustalla on ”velvollisuus varoittaa” -periaate, kertoi Valkoisen talon kansallisen turvallisuusneuvoston edustaja John Kirby tällä viikolla muun muassa yleisradioyhtiö NPR:lle.

Periaatteen mukaan Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten on jaettava tieto toisessa valtiossa siviileihin kohdistuvasta vakavasta uhasta riippumatta siitä, millaiset suhteet kyseiseen maahan ovat.

Yhdysvallat varoitti ääriliikkeiden Moskovaan suunnittelemasta iskusta julkisesti maaliskuun alussa. Valkoisen talon mukaan hallintoa varoitettiin myös suoraan.

– Tämän tyyppinen tiedustelutiedon julkisuuteen tuominen ei ole sääntö vaan enemmänkin poikkeus, sanoo entinen Maavoimien tiedustelupäällikkö, yliopistonopettaja Jyrki Isokangas Jyväskylän yliopistosta.

Kyseinen periaate on Yhdysvaltojen oma linjaus, eikä tiedusteluyhteistyölle vihamielisten maiden välillä ole Isokankaan mukaan olemassa selkeää rajaa.

– Valtioiden kansallisista intresseistä riippuu, minkä verran toisiinsa vihamielisesti suhtautuvien valtioiden välillä tehdään yhteistyötä.

Yhdysvaltojen varoitus olisi hänen mukaansa periaatteessa voitu myös antaa vain viranomaisten kesken.

– Tässä tietysti olisi ollut vaarana se, että jos Yhdysvaltojen viranomainen olisi tiedottanut tämän ainoastaan Venäjän viranomaiselle, se ei koskaan olisi tullut tavallisen kansan tietoon. Tässä saattaa olla yksi syy, miksi tämä varoitus annettiin näin julkisesti.

Venäjä ei julkisuuden perusteella näyttänyt uskovan varoitusta, vaan presidentti Vladimir Putin syytti sitä julkisesti provokaatioksi.

Tyypillisesti tiedustelutieto vaihtuu valtioiden välillä kumppanimaiden kesken, hyvin rajatun maajoukon kanssa, Isokangas sanoo. Kyse on hänen mukaansa tietynlaisesta kaupankäynnistä.

– Tiedusteluyhteistyöhön ryhtyvillä valtioilla täytyy olla jollain tavalla yhteneväinen intressi asiaan, niin että molemmat valtiot saavat yhteistyöstä jotain.

Mitä tarkemmista tiedoista on kyse, sitä luottamuksellisempi on valtioiden suhteen oltava.

– Valtioiden tiedustelupalveluiden välinen luottamus rakennetaan pikkuhiljaa, ehkä jopa vuosien aikana, Isokangas sanoo.

Yleisimmällä tasolla jaetaan tietoa, josta ei käy selväksi, millä välineillä tai mistä lähteistä tieto on kerätty, Isokangas sanoo. Luottamuksellisimmalla tasolla vaihdettu tieto sen sijaan voi jo paljastaa maan tiedustelun suorituskyvystä jotain.

Yhdysvallat kertoi tiedustelutiedoistaan julkisuuteen myös esimerkiksi silloin, kun se alkuvuodesta 2022 kertoi Venäjän suunnittelevan hyökkäystä Ukrainaan.

Sitä, milloin tiedustelutietoja kerrotaan julkisuuteen, määrittävät julkaisijan omat tavoitteet, Isokangas sanoo. Tietojen julkistamisella voidaan pyrkiä esimerkiksi estämään operaation toteutuminen.