Viimeiset olympialaiset, joista Suomi jäi ulos – yhdysvaltalaiskaupunki sai kisat uskomattomalla tempulla

Historia

Suomi on osallistunut kaikkiin kesä- ja talviolympialaisiin vuodesta 1908 lähtien. Myös vuoden 1906 ”välikisoissa” Suomi oli jo mukana, mutta kisoja ei lueta virallisten olympialaisten joukkoon.

Suomi ei vuosien 1906, 1908 ja 1912 kisoissa ollut vielä itsenäinen maa, mutta autonomisena suuriruhtinaskuntana se sai osallistua jo omana joukkueenaan. Kaikissa talviolympialaisissa (vuodesta 1924) Suomi on ollut mukana itsenäisenä valtiona.

Vuoden 1904 kisat alkoivat 1. heinäkuuta eli tasan 120 vuotta sitten. Nämä olivat viimeiset olympialaiset, joissa Suomi ei ollut mukana.

Kisapaikkana toimi St. Louisin kaupunki Yhdysvalloissa Missourin osavaltiossa. Olympialaiset olivat kolmannet nykyaikaiset kisat. Antiikin Kreikan kisaperinne oli elvytetty Ateenan olympialaisilla 1896. Vuoden 1900 kisat oli järjestetty Ranskan Pariisissa.

Osallistujamaita oli vielä vähän. Niitä oli 12, vaikkakin tulkintoja maiden määrästä on muunkinlaisia. Kolmantenatoista ”maana” mukana oli sekajoukkue, jossa oli urheilijoita eri valtioista.

Ylivoimaisesti parhaimmin menestyi isäntämaa Yhdysvallat, joka otti peräti 236 mitalia. Toiseksi parhaimmin menestyi 13 mitalia saanut Saksa.

Isäntämaasta oli luonnollisesti eniten urheilijoita paikalla, mikä vaikutti Yhdysvaltojen huikeisiin mitalilukuihin. Kultamitaleja oli jaossa 95, ja niistä 77 meni Yhdysvaltoihin. Sekä hopea- että pronssimitaleja oli jaossa 91, ja niistä Yhdysvallat sai 81 hopeaa ja 78 pronssia.

Suomen lisäksi emämaa Venäjän keisarikunta ei osallistunut kisoihin. Pohjoismaista yksikään ei ollut mukana, vaikka Ruotsi olikin osallistunut kaksiin edellisiin olympialaisiin, ja Norja vuoden 1900 ja Tanska vuoden 1896 kisoihin. Venäjä oli ollut mukana vuonna 1900.

St. Louisin olympialaisten piti alun perin olla Chicagon olympialaiset.

Olympialiikkeen johtaja Pierre de Coubertin toivoi kolmansien kesäolympialaisten järjestäjämaaksi Yhdysvaltoja, ja viisi yhdysvaltalaiskaupunkia hakikin olympialaisia.

Kansainvälinen olympiakomitea valitsi kokouksessaan toukokuussa 1901 järjestäjäksi Chicagon.

St. Louis oli kuitenkin touhukas, ja pelasi korttinsa niin, että olympiakomitea ei voinut kuin siirtää olympialaiset sinne.

Maailmannäyttelyt olivat 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa paljon huomiota saanut tapahtumakonsepti. Maat esittelivät kulttuuriaan ja innovaatioitaan muulle maailmalle tavalla, joka oli jotakin aivan uutta. Suomikin sai itsensä maailman tietoisuuteen Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.

St. Louis oli saanut vuoden 1904 maailmannäyttelyn järjestettäväkseen. Sen yhteydessä se ilmoitti myös järjestävänsä laajat urheilukilpailut.

Olympiakomitea arvioi, että St. Louisin urheilukilpailut maailmannäyttelyn yhteydessä veisivät olympialaisten näkyvyyden. Siksi komitea päätti helmikuussa 1903, että olympialaiset siirrettäisiin Chicagosta St. Louisiin.

Chicago ei koskaan saanut kesä- eikä talviolympialaisia. Kaupunki haki vuoden 2016 olympialaisia, mutta kehutusta hakemuksesta huolimatta ei niitä saanut.

Muutama tapaus St. Louisin kisoista on jäänyt elämään. Kiekonheitossa kaksi miestä heitti saman tuloksen ja olisi joutunut siksi jakamaan ykkössijan. Tuomaristo antoi molemmille kuitenkin ylimääräiset heitot, jolloin kultamitalin otti irlantilais-yhdysvaltalainen Martin Sheridan (1881–1918).

Yhdysvaltalaisjuoksija Frederick Lorz (1884–1914) hankki maratonvoittonsa vilpillisesti. Hän keskeytti juoksun ja kulki suuren osan matkasta auton kyydissä. Hän hyppäsi autosta muutama kilometri ennen maalia ja juoksi ykkösenä maaliviivan yli. Tapaus kuitenkin paljastui, ja Lorz sai elinikäisen kilpailukiellon. Kielto kumottiin myöhemmin, ja Lorz onnistui todistamaan olevansa huippujuoksija voittamalla Bostonin maratonin 1905.