HS:n toimittaja avasi oikeudessa kohutun Viestikoekeskus-jutun taustoja – Puolustusvoimien upseeri kiroili "monipuolisesti, värikkäästi ja toistuvasti"
Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä syytetty Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen sanoo saaneensa ensikosketuksen oikeudenkäynnissä käsiteltävään uutisointiin iltavuorossa vapun aikaan 2017.
Halmisen mukaan toimittaja Tuomo Pietiläinen toi tuolloin hänelle pinon paperia ja pyysi mukaan projektiin. Pinossa oli Halmisen mukaan muun muassa kuvakaappauksia, tekstinpätkiä ja muistiinpanoja.
Halminen muisteli, että hänen hallussaan aineistoa oli kaikkiaan noin 120 liuskan verran. Hänen mukaansa Pietiläinen oli sanonut tämän olevan noin prosentti koko materiaalista.
– En ollut aikaisemmin nähnyt tällaisia salausleimoja, enkä sensuuntaista sisältöä, Halminen sanoi.
Hän kuvasi aineistoa sekavaksi ja sanoi, ettei löytänyt siitä punaista lankaa.
– Päällimmäinen fiilis oli, että en tajua tästä yhtään mitään.
Halminen sanoi ymmärtäneensä, että kyseessä täytyy olla sotilastiedustelulle kuuluvaa aineistoa ja päätelleensä, että Puolustusvoimissa on ollut tietovuoto.
Hän kertoi harkinneensa Pietiläisen ehdotusta kahdesta kolmeen viikkoon ja ottaneensa yhteyttä Puolustusvoimien upseeriin, jolla tiesi olevan ymmärrystä aiheesta. Hän tapasi upseeria ensin kaupungilla ja sen jälkeen kotonaan, muistinsa mukaan mahdollisesti kahvin tai lonkeron ääressä. Upseerin reaktio vahvisti hänen mukaansa sen, että kyse on vakavasta asiasta.
– Hänen kiroilunsa oli erittäin monipuolista, värikästä ja toistuvaa.
Halmisen mukaan upseeri pyysi saada ottaa kuvia aineistosta ja kertoi toimittavansa ne vastatiedustelulle. Upseeri ei Halmisen mukaan kieltänyt käyttämästä aineistoa.
Halmisen mukaan tieto hänen ja upseerin yhteydenpidosta on kulkeutunut Puolustusvoimista keskusrikospoliisille (KRP) joitakin päiviä 17. joulukuuta 2017 tehdyn kotietsinnän jälkeen. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe sai Halmisen mukaan tietää asiasta syksyllä 2020.
Halminen sanoi, että paperipino, jonka hän vapun aikaan Pietiläiseltä sai, päätyi myöhemmin takaisin tämän haltuun.
Halmisen mukaan Pietiläinen palasi kevään ja syksyn mittaan siihen, tulisiko hän mukaan projektiin. Hän sanoo kokeneensa kyselyn painostamiseksi.
Syksyllä Halminen sanoi omien sanojensa mukaan Pietiläiselle, että ei tule saamaan projektille työaikaa. Tämän jälkeen Pietiläinen meni Halmisen mukaan puhumaan hänen esihenkilölleen, jotta Halmisen työaika järjestettäisiin uudelleen siten, että hän olisi käytettävissä Pietiläisen apuna.
Halminen sanoo 16. joulukuuta 2017 julkaistun Viestikoekeskus-jutun – josta syyttäjä vaatii kaikille syytetyille rangaistusta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta – olleen Pietiläisen juttu. Hän sanoo tehneensä juttuun jonkin muokkauksen. Puolustus on kertonut, että toimitusjärjestelmän tallennustietojen perusteella Halminen lisäsi juttuun 160 merkkiä.
Halminen sanoo katuvansa sitä, ettei hän juttuprojektin loppumetreillä ”äärimmäisen paineisessa tilanteessa” vaatinut nimeään pois jutusta.
Asianajaja Kai Kotiranta kysyi Halmiselta, oliko juttu hänen mielestään journalistisesti perusteltu. Halminen sanoi, että aikana jolloin tiedustelulakeja valmisteltiin, aiheen käsittely oli journalistisesti perusteltua.
– Kun puhutaan kyseisestä jutusta ja esitystavasta, en ota kantaa, onko rikosta tapahtunut. Välttämättä ei. On tapahtunut tyylirikko.
Hän tarkensi tarkoittavansa, että jutussa olisi pitänyt pystyä paremmin perustelemaan lukijoille, mikä sen punainen lanka on.
Asianajaja Kotiranta kysyi Halmiselta tilanteesta, kun tämä päivä jutun julkaisun jälkeen vasaroi tietokonettaan ja paikalle tuli palokunta sekä poliisi.
Kone alkoi vasaroinnin seurauksena savuta, ja Halminen soitti itse hätäkeskukseen. Hän kertoi puhelussa olevansa toinen Viestikoekeskus-jutun tekijöistä. Tieto päätyi keskusrikospoliisille, ja Halmisen asuntoon tehtiin kotietsintä, jossa Halmisen laitteita takavarikoitiin.
Halmisen mukaan tietokoneella ei ollut syytteessä tarkoitettuihin juttuihin liittyviä tietoja. Hän sanoo tuhonneensa koneensa, koska se sisälsi muihin juttuihin liittyviä lähdesuojan alaisia tietoja, joihin hän ei halunnut KRP:n pääsevän käsiksi.
Halminen on jo esitutkinnassa vierittänyt vastuuta jutusta Pietiläiselle ja sanonut olleensa projektissa mukana ”vastentahtoisesti”.
Aamupäivällä omassa kuulemisessaan Pietiläinen sanoi, ettei hän rivitoimittajana ole voinut pakottaa ketään mukaan juttuprojektiinsa. Hänen mukaansa toimittajan nimi laitetaan juttuun, jos se on toimittajan työpanoksen näkökulmasta perusteltua.
Hän sanoi, jos toimittaja ei koe antaneensa juttuun omaa panostaan, hän voi myös pyytää, että nimi otetaan pois.
Oikeudenkäynti koskee 16. joulukuuta 2017 julkaistua artikkelia ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelisarjaa, jotka käsittelivät Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua laajemmin. Syyttäjän mukaan jutut sisälsivät Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäväksi määrättyä tietoa.
Kolmelle lehden toimittajalle, Pietiäiselle, Halmiselle ja Pietiläisen esimiehelle Kalle Silfverbergille vaaditaan asiassa ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Kaikki kiistävät syytteet. Silfverbergiä on tarkoitus kuulla myöhemmin tänään.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.