Venäjä joutuu teknologiseen umpikujaan – sotilaallinen, taloudellinen tai poliittinen umpikuja yllättäisi enemmän, Esko Aho sanoo MT:ssa

Venäjän-tuntijat eivät uskoneet maan aloittavan täysimittaista sotaa, ja sille oli erittäin hyvät syyt, Esko Aho kertoo Maaseudun Tulevaisuuden (MT) haastattelussa.

Suomen entisen pääministerin mukaan tiedossa oli, että sota pysäyttäisi kaiken kehityksen Venäjällä.

– Yhteiskunnan modernisoituminen olisi ollut Venäjällä edessä ja välttämätön. Sen mahdollisuus on nyt tuhottu.

Aho pitää MT:n mukaan todennäköisenä, että sota päättyy Venäjän kannalta jonkinlaiseen umpikujaan.

Vähintään teknologinen umpikuja on vääjäämätön, koska maa ei enää saa huipputeknologiaa lännestä, ja sitä se kipeästi tarvitsisi. Monen kommentaattorin ennustama taloudellinen, poliittinen tai sotilaallinen umpikuja on mahdollinen, vaikkakin Ahon mielestä yllättävämpi.

– Sen jälkeen on oleellista, pääseekö nuori neuvostoajan jälkeen syntynyt sukupolvi valtaan. Jos se ei saa muuttaa maata, se muuttaa maasta.

Aho kantaa huolta myös Suomen tulevista Venäjä-suhteista.

– Nato-jäsenyys on tärkeä, mutta se ratkaisee vain yhden ulottuvuuden. Meillä pitää olla käsitys siitä, mitä Venäjällä tapahtuu, mutta se ei tarkoita, että meidän pitäisi jotenkin osoittaa ymmärtämystä Venäjän nyt harjoittamalle politiikalle, hän sanoo lehdelle.

Aho istui useita vuosia venäläisen Sberbank-pankkikonsernin hallituksessa. Hän näki paikan mahdollisuutena vaikuttaa Venäjän ja lännen suhteisiin myönteisesti.

– Menin pankkiin, koska halusin olla mukana vaikuttamassa siihen, ettei Venäjä sorru tällaiselle tielle (Ukrainan sota ja tiukka sisäinen kontrolli). Sperbank oli silloin yksi niistä rintamista, joilla Venäjästä yritettiin tehdä modernia läntisen maailman kanssa yhteistyöhön kykenevää maata, Aho sanoo MT:lle.

– Minusta kannatti yrittää. Se, joka kuvittelee, että hyökkäys Ukrainaan olisi voitu estää eristämällä Venäjä jo aikaisemmin, erehtyy. Ainoa pidike Venäjälle oli sodan korkea hinta, joka perustui siihen, että teknologista ja taloudellista riippuvuutta oli paljon.

Esko Aho toimi Suomen pääministerinä vuosina 1991–1995. Keskustan puheenjohtaja hän oli vuosina 1990–2002. Presidenttiehdokkaana hän oli vuonna 2000 häviten niukasti Tarja Haloselle. Myöhemmin hän on työskennellyt Sitrassa, Nokialla ja helmi–maaliskuun taitteeseen asti Sberbankin hallituksessa.