Näin värikästä meno oli Arkadianmäellä 50 vuotta sitten – Kansanedustajakolmikko sai toistuvasti porttikiellon eduskuntaan
1970-luvun alkuvuodet eduskunnassa olivat värikästä aikaa. Eduskunta joutui useampaan otteeseen sulkemaan SMP:n kansanedustajia ulos eduskuntatyöstä sopimattoman käytöksen vuoksi.
Ulossulkemiset kohdistuivat muutamiin tiettyihin kansanedustajiin.
Helsingin Sanomat uutisoi tasan 50 vuotta sitten eli 9. tammikuuta 1974, että kolme SMP:n kansanedustajaa oli joutunut pakkolomalle. Uutisella tarkoitettiin Veikko Vennamoa, Rainer Lemströmiä ja J. Juhani Kortesalmea.
Syynä HS:n mukaan olivat edustajakolmikon ”toistuvat, eduskunnan arvovaltaa alentavat ja yksityisiä henkilöitä loukkaavat puheenvuorot”.
Eduskunnan tietopalvelusta saaduista asiakirjoista selviää, ettei eduskunnan ulkopuolelle sulkeminen ollut Vennamolle, Lemströmille ja Kortesalmelle ensimmäinen kerta. Kolmikko oli saanut työskentelykiellon myös pari kuukautta aikaisemmin marraskuussa 1973.
Vennamo oli pidätetty kahdeksi viikoksi eduskuntatyöstä jo vuonna 1972. Tuolloin hän oli käyttänyt eduskunnan kansliatoimikunnan kokouksessa loukkaavia sanoja eduskunnan pääsihteeristä ja vaikeuttanut ryhmähuoneiston avaamista koskevan päätöksen täytäntöönpanoa.
Eduskunnan tietopalvelun toimittamien tietojen mukaan marraskuun 1973 päätöksen taustalla oli Vennamon, Lemströmin ja Kortesalmen käyttämät halventavat tai loukkaavat ilmaukset eduskunnan puhemiehestä ja eduskunnan pääsihteeristä.
Eduskunnan puhemiehenä toimi tuolloin V. J. Sukselainen (kesk.) ja pääsihteerinä Olavi Salervo.
Tammikuun 1974 päätös johtui jatkuvasta valtiopäiväjärjestyksen 58. pykälän vastaisesta toiminnasta. Kyseisessä pykälässä kansanedustajilta vaaditaan vakaata ja arvokasta käytöstä sekä loukkaavien ja pilkallisten sanojen käyttämisen välttämistä.
Edustajat olivat myös jättäneet noudattamatta eduskunnan puhemiehen ohjeita tai huomautuksia.
Eduskunnassa käytiin 8. tammikuuta 1974 värikäs keskustelu kolmikon väliaikaisesta erottamisesta. Edustaja Lemström käytti pitkän ja monipolvisen puolustuspuheenvuoron, jossa hän vetosi kansanedustajien vapaaseen puheoikeuteen.
Lemstörmin mukaan SMP puolusti ennen kaikkea kansaa ja puhui siksi kansankielellä. Työskentelykiellossa oli Lemströmin mukaan kyse ”suukapulapolitiikasta”.
– Me emme alistu liehakoimaan hallitusta emmekä maan korkeinta johtoa, Lemström jyrisi.
Eduskunta kuitenkin teki päätöksen kolmikon sulkemisesta kahdeksi viikoksi eduskuntatyön ulkopuolelle.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan silloinen puheenjohtaja Juuso Häikiö (kok.) pohti Helsingin Sanomissa, että kansanedustajien vapaa puheoikeus saattaa olla vaarassa, jos SMP:n kansanedustajien toistuva huono käyttäytyminen jatkuu.
Häikiö pelkäsi, että Suomessa jouduttaisiin siirtymään Ruotsin malliin, jossa kansanedustajien puheoikeutta rajoitetaan.
Värikkäät käänteet eduskunnassa jatkuivat vielä vuoden 1974 keväällä, kun Veikko Vennamo suljettiin jälleen istuntotyön ulkopuolelle kahdeksi viikoksi.
Eduskunnan tietopalvelun tietojen mukaan Vennamo oli ”puheenvuoroa saamatta ryhtynyt puhumaan ja jatkanut puhumista puhemiehen kahdesta huomautuksesta huolimatta niin, että istunto oli jouduttu keskeyttämään”.
Vennamo ei istuntotyön kiellosta ja puhemiehen huomautuksista huolimatta suostunut poistumaan täysistunnosta, joten hänet jouduttiin lopulta kantamaan pois.
Kansanedustajien sulkeminen eduskuntatyön ulkopuolelle on harvinainen rangaistuskeino. Eduskunnan tietopalvelun mukaan sitä on jouduttu käyttämään SMP:n tapausten lisäksi vuosina 1927 ja 1934.