Valtioneuvoston kanslian päätös salata koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja rikkoi lakia – hallinto-oikeus tyrmäsi molemmat VNK:n perustelut
Valtioneuvoston kanslian päätös olla antamatta koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja julkisuuteen keväällä 2020 rikkoi lakia, Helsingin hallinto-oikeus katsoo.
STT pyysi covid 19 -koordinaatioryhmän asiakirjoja keväällä 2020 julkisuuslain perustella. Julkisuuslain mukaan viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, ellei niiden julkisuutta ole lailla erikseen rajoitettu.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama Valtioneuvoston kanslia (VNK) päätti salata ryhmän asiakirjat lukuun ottamatta esityslistoja. STT valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka kumosi salauspäätöksen.
Koordinaatioryhmä kokoontuu edelleen noin kerran kuukaudessa. VNK:n alivaltiosihteerin Timo Lankisen mukaan VNK ei aio valittaa nyt saadusta hallinto-oikeuden ratkaisusta.
VNK asetti koordinaatioryhmän tehtäväänsä helmikuussa 2020. Siihen kuuluu edustajia eri ministeriöistä, VNK:sta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Ryhmän puheenjohtaja oli tuolloin Marinin silloinen valtiosihteeri Mikko Koskinen. Kokouksissaan keväällä 2020 ryhmä oli käsitellyt esimerkiksi THL:n arvioita koronastrategiasta, suojavarusteiden saatavuutta, testauskapasiteettia, lentokenttien tilannetta, länsirajan tilannetta ja Uudenmaan sulkemista.
STT päätyi pyytämään koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja keväällä 2020, koska tietojen saanti viranomaisilta monissa uutisarvoisissa asioissa osoittautui likimain mahdottomaksi muuten kuin silloin, kun viranomaiset itse halusivat tiedottaa niistä. Toimittajat saatettiin ohjata soittamaan paikasta toiseen ilman, että kukaan olisi katsonut voivansa kertoa esimerkiksi epidemian kehitystä koskevista ennusteista.
– Päättelimme koronakoordinaatioryhmän olevan taho, jonka kautta useimpien uusien asioiden täytyi kulkea, ja teimme tietopyynnön sinne, koska tulokseton soittelu eri viranomaisille piti saada poikki, kertoo STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen.
VNK perusteli ryhmän asiakirjojen salaamista sillä, että ryhmää ei olisi asetettu julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla hoitamaan itsenäisesti tiettyä tehtävää ja siksi sen asiakirjat eivät olisi julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. VNK lisäsi, että vaikka ryhmä katsottaisiin julkisuuslaissa tarkoitetuksi itsenäiseksi viranomaiseksi, sen asiakirjat olisivat kuitenkin viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoja, joihin ei sovelleta julkisuuslakia.
Hallinto-oikeus torjui molemmat VNK:n perustelut. Oikeus katsoi, että vaikka ryhmällä ei ole itsenäistä päätösvaltaa ja lopulliset päätökset tehdään ministeriöissä ja VNK:ssa, se on julkisuuslain tarkoittamalla tavalla asetettu viranomaisen päätöksellä hoitamaan itsenäistä tehtävää, johon kuuluu myös asioiden valmistelu hallitukselle. Oikeuden mukaan ryhmä on viranomainen, johon sovelletaan julkisuuslakia.
Toisekseen hallinto-oikeuden piti ratkaista, olivatko asiakirjat viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoja. Oikeuden mukaan STT:n pyytämät asiakirjat liittyvät merkittävästi asioiden valmisteluun ministeriöissä ja valtioneuvostossa ja koskivat nimenomaan niitä koordinaatiotehtäviä, joiden hoitamiseksi ryhmä oli asetettu. Siksi niitä ei voitu pitää viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoina, oikeus katsoi.
STT toi VNK:n salauslinjan julki jutussaan 23. toukokuuta 2020. Vielä samana päivänä Marin kehotti covid 19 -ryhmää luovuttamaan ne tiedot, jotka eivät ole salassa pidettäviä. Marinin kehotuksen jälkeen VNK toimitti STT:lle ryhmän kokousmuistioita liitteineen.
– VNK on toimittanut tietopyynnön esittäjille covid 19-koordinaatioryhmän kokousmuistiot liitteineen siltä osin kuin ne ovat julkisia eli pyydetyt asiakirjat. Hallinto-oikeuden ratkaisu ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin, alivaltiosihteeri Lankinen kertoi STT:lle sähköpostitse.
STT ei ole kuitenkaan saanut kaikkia koordinaatioryhmän käsittelemiä asiakirjoja eikä myöskään erittelyä siitä, mitä asiakirjoja jätettiin antamatta ja millä perusteilla. Sellainen olisi pitänyt antaa, jos ryhmän kautta kulkeneita asiakirjoja olisi käsitelty julkisuuslain tarkoittamina viranomaisen asiakirjoina, jollaisiksi ne on nyt todettu.
Valtioneuvoston kanslia on salannut lukuisia muitakin koronatoimien valmisteluun liittyviä asiakirjoja, joita STT on pyytänyt. Julkisoikeuden asiantuntijat ovat toistuvasti arvostelleet VNK:n päätöksiä, joilla on salattu perusoikeuksien rajoittamista koskevien päätösten valmistelua.
Esimerkiksi viime keväänä VNK salasi valmistelussa olleiden liikkumisrajoitusten valmisteluasiakirjat sekä Marinin, hänen avustajiensa ja VNK:n virkamiesten oikeuskansleri Tuomas Pöystille lähettämät sähköpostit, jotka liittyivät liikkumisrajoitusten valmisteluun. Tuolloin hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää sanoi STT:lle, että VNK oli selvästi tulkinnut salassapitoperustetta ongelmallisen laajasti.
– Jos hyvin salamyhkäisesti valmistellaan ihmisten perusoikeuksia koskevia toimenpiteitä, se ei lisää toimenpiteiden hyväksyttävyyttä erityisen paljon, vaan pikemminkin vähentää sitä. Tässä sahataan omaa oksaa, Mäenpää arvioi.
Pääministeri Marinin johtaman Valtioneuvoston kanslian toiminta vaikuttaa olevan ristiriidassa Marinin hallituksen hallitusohjelman kanssa. Hallitusohjelman viestintästrategian arvojen mukaan ”hallitus viestii avoimesti ja läpinäkyvästi valmistelusta ja päätöksenteosta” ja ”tärkeistä asioista kerrotaan myös niiden ollessa vielä keskeneräisiä”.
– Vaikka vuorovaikutuksen lopputulos ei aina olekaan samanmielisyys, avoimessa demokratiassa avoin vuoropuhelu on paras tapa lisätä luottamusta. Myös keskeneräisestä voi ja pitää viestiä, strategiassa linjataan.
Viestintästrategian mukaan hallituksen viestinnän arvoihin kuuluu luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen johdonmukaisella viestinnällä. Mäenpää oli STT:n haastattelussa viime vuonna hallituksen viestintästrategian kanssa samoilla linjoilla.
– Jos viranomaiset avoimesti kertovat, millä tavalla ne suunnittelevat varautuvansa, voidaan samalla estää erilaisia salaliittoteorioita, Mäenpää sanoi.
VNK:n salauslinja ei rajoitu vain koronapäätöksiin. Joulukuussa VNK kieltäytyi luovuttamasta Marinin Veikkaus-kohun aikaan saamia viestejä, joissa esimerkiksi kulttuurivaikuttajat yrittivät vaikuttaa hallituksen suunnittelemiin leikkauksiin. Muutaman päivän julkisen keskustelun jälkeen hallitus päätti lokakuussa Marinin aloitteesta perua yhteensä 77 miljoonan euron leikkaukset.
Valtioneuvoston kanslia vetosi vastauksessaan olla luovuttamatta sähköpostiviestejä STT:lle siihen, että kansalaiskirjeet eivät ole viranomaisen asiakirjoja vaan kuuluvat hallituksen arkistoon.
STT:n tuolloin haastattelema julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta piti VNK:n päätöstä monin tavoin ongelmallisena. Voutilaisen mukaan hallituksen arkistosta ei ole laissa säädetty, joten sellaista ei voi viranomaisen eli valtioneuvoston kanslian päätöksellä perustaa.