Valkovenäläiset kokevat jääneensä yksin hallitustaan vastaan – “Ihmiset uskovat, että voitamme, kysymys on vain siitä, millä hinnalla“
Valkovenäläiset kokevat tulleensa jätetyiksi yksin hallitustaan vastaan, kertoo STT:n haastattelema valkovenäläismies.
Mielenosoitukset ovat jatkuneet Valko-Venäjällä jo yli kolme kuukautta vilpillisinä pidettyjen presidentinvaalien jälkeen. STT:n haastatteleman miehen mukaan ihmiset ovat pettyneitä siihen, että mielenosoittajat eivät ole saaneet mitään konkreettista tukea maan ulkopuolelta. Juuri kukaan ei enää odotakaan apua.
Minskissä asuva mies esiintyy jutussa nimettömänä Valko-Venäjän tulenaran tilanteen takia.
– Ihmiset ovat pettyneitä siihen, että Venäjä tukee nykyistä hallitusta, ja Euroopan Unioni tekee vähemmän kuin se voisi tehdä. Valko-Venäjän kansa on jätetty yksin niitä ihmisiä vastaan, joiden pitäisi suojella sitä, mies kertoo.
– Poliisi on kansaa vastaan, ja poliisi on hyvin koulutettu ja varustettu.
Presidentti Aljaksandr Lukashenkan tukena on enää vain poliisi ja osa virkamiehistä. Yksikään väestöryhmä ei kannata presidenttiä, eivät edes eläkeläiset.
Minskiläismiehen mukaan maassa on vallalla kaksi todellisuutta, joista presidentti ja muu hallitus elävät toista ja suuri osa kansasta toista. Tämä näkyy esimerkiksi valtionmedian uutisoinnista, jossa väitetään, että suurin osa mielenosoittajista on humalassa, huumeidenkäyttäjiä tai työttömiä.
Mielenosoitusten ohella kansalaiset ovat osoittaneet vastarintaa lakkoilemalla, mutta lakot ovat jääneet melko pieniksi. Koska suurin osa keskeisistä yrityksistä on valtion omistuksessa, on hallitusta vaikea painostaa sitä kautta.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Ryhor Nizhnikaun mukaan Valko-Venäjällä on jumiuduttu täydelliseen pattitilanteeseen. Hänen mukaansa EU:lla ei ole mitään strategiaa Valko-Venäjän suhteen, ja jäsenmaat antavat keskenään ristiriitaisia viestejä.
– Ensimmäinen askel olisi sanoa selvästi että seisoo näiden protestien takana, vaikka ei voisikaan tällä hetkellä antaa mitään oleellista tukea, Nizhnikau toteaa.
EU voisi esimerkiksi pyrkiä tukemaan kansalaisyhteiskuntaa eri tavoin ja antaa edes selvempää sanallista tukea. Nizhnikaun mielestä EU:n reaktiot kriisin aikana ovat olleet heikkoja.
– EU ei ole kyennyt olemaan geopoliittinen toimija alueella. EU tavallaan katsoo Moskovaan ja yrittää kalibroida toimensa sellaisella tavalla, että Moskovalta ei tule mitään voimakkaita reaktioita. Se on aiheuttanut Brysselissä lamaannusta, sillä he varovat menemästä liian pitkälle.
Nizhnikau näkee Venäjän ja Valko-Venäjän hallitusten toimien osoittavan, etteivät ne edes suhtaudu EU:hun tasaveroisena toimijana tässä kriisissä.
Yhdysvaltoihin Moskovassa ja Minskissä suhtaudutaan vakavammin, mutta Yhdysvaltojen nykyhallinnolla ei ole ollut minkäänlaista kiinnostusta puuttua tilanteeseen. Tammikuussa presidenttinä aloittava Joe Biden on osoittanut sanallista tukea valkovenäläisille mielenosoittajille, mutta käytännössä mikään tuskin muuttuu uudenkaan hallinnon aikana.
– Bidenille tämä ei todellakaan ole prioriteetti, Nizhnikau sanoo.
Hän uskoo, että Bidenin Yhdysvallat antaa EU:n ottaa johdon itäisessä naapuruuspolitiikassaan, eikä sekaannu Valko-Venäjän tilanteeseen aktiivisesti.
EU on viime kuukausina asettanut pakotteita presidentti Lukashenkaa ja muita Valko-Venäjän eliitin jäseniä vastaan, mutta Nizhnikaun mukaan ne ovat symbolisia.
Pakotteisiin kuuluu matkustusrajoituksia ja varojen jäädyttämisiä, mutta Valko-Venäjän eliitillä ei juuri ole varoja EU:ssa, eivätkä he matkusta siellä.
– He eivät ajattele pakotteita lainkaan, ne eivät ole mikään tekijä heille, Nizhnikau sanoo.
Yksi mahdollinen vaikuttamiskeino EU:lle voisi olla painostaa Venäjää olemaan tukematta Lukashenkan hallintoa.
Torstaina EU-maiden ulkoministerit sopivat alustavasti uusista pakotteista, jotka kohdistuisivat valkovenäläisiin yrityksiin ja liike-elämän henkilöihin. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan on oikein kohdistaa pakotteita Valko-Venäjän sellaisiin toimijoihin, jotka ovat osallistuneet protestien väkivaltaiseen tukahduttamiseen.
Nizhnikaun mukaan uudetkin pakotteet ovat lähinnä symbolisia, eivätkä muuta kokonaiskuvaa.
Nizhnikau uskoo nykyisen pattitilanteen jatkuvan vielä pitkään. Hän uskoo mielenosoitusten mittakaavan pienenevän tulevina kuukausina, mutta mikä vain uutinen tai käänne voi olla kipinä uusille massiivisille mielenosoituksille.
Tämänhetkisessä tilanteessa kaikki osapuolet ovat häviäjiä.
– EU on jälleen osoittanut tehottomuutensa. Hallinto on hävinnyt koska se on heikentynyt peruuttamattomasti. Mielenosoittajat ja oppositio ovat myös tavallaan hävinneet, koska he eivät ole saaneet haluamaansa lopputulosta. Eikä Venäjäkään ole vielä voittanut, koska sen täytyi tukea Lukashenkaa, jota se alun perin halusi heikentää.
Poliisin otteet mielenosoittajia kohtaan ovat syksyn mittaan koventuneet. Ihmisiä voidaan napata kadulta ilman kunnollista syytä, ja monia pidätettyjä pahoinpidellään. Viime viikolla oppositiomielenosoittaja kuoli saamiinsa vammoihin.
STT:n haastatteleman miehen sukulainen joutui hiljattain pidätetyksi ja kahdeksaksi päiväksi vankilaan. Kun hänet vietiin poliisin kuljetusautoon, poliisit asettivat mielenosoitusten symbolina toimivan Valko-Venäjän vanhan valkopunavalkoisen lipun lattialle ja pakottivat hänet kävelemään sen päällä.
Poliisiasemalle saavuttuaan hänet laitettiin kävelemään polvet sidottuina poliisien muodostaman rivistön läpi poliisien samalla hakatessa häntä. Oikeudenkäyntiin ei saanut mukaan asianajajaa, tuomari vain määräsi tuomion pituuden.
Vankisellissä ei ollut muuta makuupaikkaa kuin kivilattia, ja ruokaa ja juomaa sai epäsäännöllisesti.
– Onneksi hän pääsi vankilasta pois ilman vakavia vammoja. Totta kai hänellä oli pahoinpitelyn jälkiä ympäri kehoa, mutta onneksi ei murtuneita käsiä, sormia tai jalkoja. Olemme iloisia siitä.
Valkovenäläismiehen mukaan yksi positiivinen puoli nykyisessä kriisissä on se, että ihmiset ovat osoittaneet solidaarisuutta ja auttaneet toisiaan.
– Monet tutkijat ja toimittajat ovat kutsuneet tätä prosessia kansakunnan syntymäksi. Optimistisimpien ihmisten mielestä olemme tämän tilanteen ansiosta ymmärtäneet kuinka hieno kansa olemme ja kuinka yhtenäisiä me voimme olla ongelmien edessä.
Mielenosoitukset ovat myös pysyneet poliisin provokaatioista huolimatta rauhanomaisina, mikä on miehen mukaan hyvin oleellista. Uutiskuvat väkivaltaisista mielenosoittajista olisivat hallinnolla hyödyllinen lyömäase.
Moni valkovenäläinen alkaa kuitenkin olla masentunut, kun kuukausien mielenosoitukset eivät ole tuoneet toivottua tulosta. Moni yrittää olla seuraamatta koko ajan uutisia, jotka ovat täynnä kertomuksia pidätyksistä ja vankeustuomioista.
– Miten näin voi tapahtua 2000-luvulla keskellä Eurooppaa, maassa joka kärsi niin paljon toisessa maailmansodassa, ja juuri kun olemme juhlineet toisen maailmansodan voittamisen 75-vuotispäivää. Sitä on vaikea ymmärtää, mutta näin tapahtuu, mies hämmästelee.
– Kaikki uskovat, että oikeuden pitäisi toteutua, mutta tällä hetkellä niin ei tapahdu. Ihmiset ovat kuitenkin optimistisia ja uskovat, että me voitamme tämän taistelun. Kysymys on vain siitä, millä hinnalla.
Hän uskoo mielenosoitusten jatkuvan myös tulevina viikkoina ja kuukausina, vaikka säät kylmenevät.
– Talvi on tulossa, mutta se on tulossa molemmille osapuolille.
