Uudella varhaiskasvatuslailla halutaan taata nykyistä koulutetumpaa henkilöstöä päiväkoteihin – Super pitää lastenhoitajien osaamisen vähättelyä virheenä

Eduskunnan sivistysvaliokunta näyttää varhaiskasvatuslakiesitykselle vihreää valoa, mikä on pettymys Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtajalle Silja Paavolalle.

Varhaiskasvatuslailla halutaan nostaa päiväkotien henkilöstön koulutustasoa. Nykyään korkeakoulutettuja vaaditaan yksi kolmesta, mutta vuoteen 2030 mennessä kahdella kolmesta tulisi olla korkeakoulututkinto.

Se tarkoittaisi lähihoitajakoulutuksen saaneiden lastenhoitajien määrän vähentämistä.

Superin mukaan esityksessä on unohdettu varhaiskasvatuksen suurin ongelma eli suuret ryhmäkoot ja liian pieni henkilöstömäärä.

– Suurin osa varhaiskasvatuksen työntekijöistä on lastenhoitajia. Ilman lastenhoitajia moni lapsi jäisi kokonaan vaille ammattitaitoista hoitoa ja kasvatusta päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa, Paavola toteaa tiedotteessaan.

Hän uskoo, että uuden varhaiskasvatuslain myötä henkilöstön vaihtuvuudesta tulee lapsiryhmissä jatkuvaa

–  Uuden lain vaatimaa henkilöstöä ei ole saatavilla, ja kunnat täyttävät suuren osan lastentarhanopettajien toimista määräaikaisilla sijaisilla. Hyvien sijaistenkin saanti voi jatkossa olla hankalaa, koska määräaikaisiin työsuhteisiin on vaikea saada tekijöitä. Uusi laki tuo myös arvioitua huomattavasti suuremman kasvun palkkakustannuksiin.

Paavola muistuttaa, että lähihoitaja on ainoa varhaiskasvatuksessa työskentelevä terveydenhuollon ammattihenkilö.

– Monella lapsella on jokin pitkäaikaissairaus, joka vaatii hoitoa myös päivän aikana. Tähän lähihoitajalla on erinomainen osaaminen.

Paavolan mukaan lähihoitajakoulutus antaa valmiudet pienten lasten hoitoon ja kasvatukseen.

– Lapsen kohtaaminen ja tilanteiden ennakointi vaativat ennen kaikkea vuorovaikutusosaamista sekä turvallisia ja pysyviä ihmissuhteita, eikä se siten ole pedagoginen dilemma.

– Lähihoitajat ovat kohtaamisen ammattilaisia. Lähihoitajat suunnittelevat ja organisoivat työtään sekä ohjaavat lasten turvallista, terveellistä ja kehittävää varhaiskasvatusta, Paavola sanoo.

.Lähi- ja perushoitajaliitto katsoo, että lastenhoitajien osaamisen vähättely heikentää työyhteisöjen toimintaa, joka on tähän asti ollut hyvää.

Uusi varhaiskasvatuslaki vaikuttaa myös niin, että sen voimaantulon jälkeen sosionomikoulutukseen ammattikorkeakouluun hakeutuvat eivät enää saa varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta.

Varhaiskasvatuksen opettajaksi pätevöittää kasvatustieteen kandidaatin tutkinto yliopistosta. Kolmen työntekijän ryhmä voisi siis koostua joko kasvatustieteen kandidaatista, sosionomista ja lastenhoitajasta tai kahdesta kandidaatista ja yhdestä lastenhoitajasta.

Uuden varhaiskasvatuslain on määrä tulla voimaan elokuussa.