Tyrmistys hallituksen veivauksesta: "Pitäisikö lopettaa puhuminen aluekehityksestä?"
Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen tilittää olevansa ”ihan valtavan pettynyt” EU:n alue- ja rakennepolitiikan niin sanottuun ohjelmakauden välitarkasteluun. Sen yhteydessä hallitus päätti torstaina kohdentaa uudelleen noin 300 miljoonaa euroa rahoitusta.
– Kun rahoitusta kohdennetaan uudelleen, se on jostain muusta pois. Tätähän eilisessä päätösviestinnässä ei tietenkään avattu, Pirkkalainen sivaltaa Facebook-kirjoituksessaan.
Pirkkalainen toteaa maakunnilta viedyn rahoituksen olevan pois jo aiemmin niille jaetuista rahoista. Maakuntajohtaja varoittaa vietyjen rahojen iskevän suuren loven esimerkiksi yritystukiin, TKI-panoksiin ja eri koulutusorganisaatioiden tukiin.
Valtioneuvosto hehkutti torstaina myöntäneensä valtion ensi vuoden talousarviossa 16,1 miljoonaa euroa itäisen ja pohjoisen Suomen elinvoiman lisäämiseen.
Pirkkalaisen mukaan on sinänsä myönteistä, että yhdessä valmisteltuja toimenpiteitä nyt jotenkin rahoitetaan – vaikka tiedossa ei olekaan uutta rahaa.
– Se on jo pitkään valtion talousarviossa jemmattuna ollutta rahaa, joka oli alunperin – ja reilusti suuremmassa volyymissa – ollut kohdennettuna Venäjän rajaohjelmiin eli itärajan maakuntien kehittämiseen. Olemme sinnikkäästi kyselleet tuon rahan perään. Ensin sitä jo siis leikattiin ja nyt se kohdentuu laajemmalle alueelle kuin se alun perin oli myönnetty. Hyvä siis, että lähtee nyt liikkeelle! Otti vain eilen vähän sisimmästä, kun viestinnällä annettiin ymmärtää, että kyse olisi jostain uudesta rahasta.
Muutkin Itä-Suomen maakuntajohtajat ovat hämmästelleet sitä, että kyseessä on EU-Venäjä-yhteistyöohjelmiin alun perin varattua valtion rahoitusta, jota nyt kohdennettiin uudelleen.
Pirkkalaisen mukaan hallituksen päätös tukea puolustusteollisuutta ja sotilaallisen liikkuvuuden infrahankkeita on sinänsä ymmärrettävä, kun ottaa huomioon Suomen turvallisuustilanteen. Torstainen päätös on hänestä kuitenkin merkittävä takaisku.
– En tiedä, onko tämä kiinni käsitteistä. Pitäisikö lopettaa puhuminen aluekehityksestä, kun sen suhdetta talouskasvuun ei selvästi ymmärretä. Investoinnit, työpaikat ja talouskasvu eivät synny minnekään tyhjiöön.
Pirkkalaisen mukaan kainuulaiset pyrkivät joka tapauksessa parhaansa mukaan pääsemään osallisiksi puolustusteollisuuteen suunnatuista rahoista.
– Mutta sotilaallisen liikkuvuuden rahat tulevat menemään meiltä sivun suun – eli leijonanosa tuosta potista. Valtioneuvoston päätöksessäkin viitataan TEN-T-verkostoon ja rajat ylittäviin hankkeisiin. No, meillä Kainuussa tuo lähin raja on kiinni. Meille jo kertaalleen annetuilla rahoilla rakennetaan siis teitä ja raiteita jonnekin muualle.
Jo ennen torstain päätöstä keskustan kansanedustajat varoittivat, että hallitus on viemässä Itä- ja Pohjois-Suomelta niille kuuluvat aluekehitysrahat.
Kansanedustajat Mika Riipi, Eerikki Viljanen ja Mika Lintilä totesivat kannanotossaan, että eduskunnan suuressa valiokunnassa haluttiin kokoomuksen ja perussuomalaisten johdolla antaa vapaat kädet aluekehitysrahojen uudelleen suuntaamisesta esimerkiksi itäisen Suomen maakuntien jo päätetyistä kehyksistä muualle Suomeen.
Valiokunnassa käsiteltiin tuolloin EU:n koheesiopolitiikkaa ja sen avaamista puolustuksen vahvistamiseen liittyviä investointeja varten.
Keskusta esitti, että aluekehitysrahojen uudelleen kohdentaminen tapahtuisi maakunnissa, joissa parhaiten tunnetaan alueen tarpeet ja mahdollisuudet myös sotilaallisten tarpeiden huomioimiseksi, mutta tämä ei hallitukselle käynyt.