Tutkimus: Työeläkekuntoutusta saavien määrä tuplaantui, mutta tuloksissa ei ole hurraamista

Työeläkekuntoutus on yleistynyt nopeasti viime vuosina, mutta sen tulokset ovat jääneet laihanlaisiksi, kertoo Työterveyslaitoksen keskiviikkona julkaisema tutkimus.

Tutkimuksen mukaan kuntoutujien töissä käyminen lisääntyi vain vähän verrattuna vastaavassa tilanteessa oleviin ihmisiin, jotka eivät kuntoutusta saaneet.

Työeläkekuntoutukseen voi päästä hakija, jonka sairaus tai vamma uhkaa aiheuttaa työkyvyttömyyden lähivuosina. Se voi olla esimerkiksi työpaikalla tehtävää työkokeilua tai sitten kokonaan uuteen ammattiin kouluttautumista.

– Tutkimuksen päätulos oli, että kuntoutujilla työhön osallistuminen lisääntyi verrokkiryhmään nähden 7,2 prosenttiyksikköä, eli 2,6 työkuukautta kuntoutuksen jälkeisten kolmen vuoden aikana. Katsomme, että kuntoutuksen vaikuttavuus jäi vaatimattomaksi, kun kuntoutus kuitenkin kesti keskimäärin 7,9 kuukautta ja siltä ajalta osanottajille maksettiin erilaisia etuuksia, kertoo professori Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitokselta.

Kuntoutuksen kulut olivat toissa vuonna yhteensä 151 miljoonaa euroa. Suurin osa, 130 miljoonaa euroa, meni kuntoutuksen aikana maksettaviin toimeentulokorvauksiin.

Kuntoutujista valtaosa palaa työhön kuntoutuksen jälkeen, mutta se ei yksin kerro kuntoutuksen toimivuudesta.

– Halusimme myös selvittää, pysyvätkö ihmiset työssä. Ottamalla verrokit mukaan pyrimme selvittämään, olisivatko kuntoutujat palanneet töihin myös ilman kuntoutusta. Näyttää siltä, että näin olisi käynyt ja lähes samassa määrin.

Tutkimuksessa seurattiin melkein 3 200:aa ihmistä, jotka olivat kuntoutuksessa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien tai mielenterveyden häiriöiden takia. Ne ovat yleisimpiä syitä kuntoutukseen hakeutumiseen.

– Keskeinen ja huolestuttava tulos oli, että suurimmalla kuntoutettavien ryhmällä – tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivillä naisilla – tulos oli huonoin. Naisvaltaisista aloista monet ovat sosiaali- ja terveyspuolella, missä työ on monesti fyysisesti kuormittavaa. Näyttäisi siltä, että näillä aloilla pitäisi työpaikoilla entistä enemmän vaikuttaa työn kuormittavuuteen ja tehdä erilaisia työnsopeuttamismuutoksia.

Työterveyslaitos suosittaa, että kuntoutuksen sisältöjä kehitettäisiin ja sen rinnalla käytettäisiin myös muita keinoja. Esimerkiksi koulutusohjelmien oheen tarvittaisiin lisää työllistämistoimia.

Kuntoutujien määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viime vuonna heitä oli yli 18 000.

– Keskusteluissa työeläkelaitosten ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa olemme pohtineet sitä, onko kynnys liian matala kuntoutukseen lähettämiseen. Toisaalta ajatellaan, että jonkin verran voidaan hukkakuntouttaa : pahempaa olisi, jos joku ei pääsisi kuntoutukseen, vaikka voisi siitä hyötyä.