Tutkimus: Näin vasemmistolaisten Twitter-käyttäytyminen muuttui, kun Venäjä hyökkäsi
Suomalaiset vasemmistolaisiksi määritellyt keskustelijat lähentyivät Natoon myönteisesti suhtautuvia käyttäjiä Twitterissä Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, kertoo Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tuore tutkimus.
Sen sijaan salaliittoteorioista ja disinformaatiosta ammentavat keskustelijat pysyivät omassa kuplassaan hyökkäyksestä huolimatta.
Tutkimuksessa selvitettiin vastakkaisten yhteiskunnallisten näkemysten lähentymistä Twitter-keskusteluissa ennen Venäjän hyökkäystä ja sen jälkeen.
Käyttäjät luokiteltiin ideologisiin leireihin analysoimalla heidän viestiensä sisältöjä sekä sitä, keiden viestejä he jakoivat eteenpäin.
− Tutkimalla uudelleentwiittausten trendejä löysimme kolme erillistä käyttäjäryhmää ennen hyökkäystä: Nato-myönteiset, Nato-vastaiset vasemmistolaisiksi määritellyt sekä salaliittoteorioista ammentavat Nato-vastaiset käyttäjät, kertoo väitöskirjatutkija Yan Xia Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.
Tutkimuksessa selvisi, että Venäjän hyökkäyksen jälkeen Nato-vastainen vasemmistolainen ryhmä rikkoi oman uudelleentwiittauskuplansa ja lähentyi Nato-myönteistä ryhmää.
Ennen hyökkäystä Nato-jäsenyyden kannattajien osuus oli noin 20–30 prosenttia, ja näkemykset olivat jakautuneet varsin selkeästi vasemmisto–oikeisto-akselille. Venäjän hyökkäys käänsi kansalaismielipiteen nopeasti tukemaan Suomen Nato-jäsenyyttä.
Tutkijoiden mukaan Nato-vastaisia vasemmistolaisiksi määriteltyjä ja Nato-myönteisiä käyttäjiä yhdistivät Venäjän hyökkäyksen tuomitseminen sekä jaetut demokraattiset normit.
Nato-vastaisen salaliittoteoreetikoiden ryhmän kohdalla vastaavaa lähentymistä ei havaittu.
Ulkoinen uhka voi tutkijoiden mukaan purkaa yhteiskunnallisia jakolinjoja, mutta salaliittoteorioihin sekä disinformaatioon perustuvat somekuplat saattavat sietää vakaviakin ulkoisia uhkia.
− Disinformaatiokuplissa elävät ihmiset kommunikoivat muiden kanssa vain vähän ja näkevät siksi etupäässä puheenvuoroja, jotka vahvistavat heidän aiempia uskomuksiaan, sanoo Helsingin yliopiston valtio-opin apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila.
− Ihmisillä, joilla on vahvempia ja valtavirrasta enemmän poikkeavia mielipiteitä, on myös usein vahvempi taipumus pitää kiinni mielipiteistään. He ovat siis alttiimpia vahvistusharhalle eli ohittavat herkemmin omien mielipiteidensä vastaiset puheenvuorot silloinkin, kun törmäävät niihin.
Ylä-Anttila huomauttaa, että kuplautuminen ei rajoitu pelkästään Nato-keskusteluun.
− Demokraattisen päätöksenteon kannalta on tärkeä ymmärtää, että tällaiset disinformaatiokuplat ovat osa poliittista todellisuutta myös Suomessa ja että tahot, jotka niiden olemassaolosta hyötyvät – esimerkiksi Kremlin propagandakoneisto – pyrkivät myös todennäköisesti aktiivisesti ruokkimaan niitä.
Tutkimus on julkaistu äskettäin European Physical Journal Data Science -tiedelehdessä. Siitä uutisoi aiemmin Verkkouutiset.