Tutkijat keräävät kiireesti näytteitä ikijäästä, ennen kuin se ehtii sulaa pois
Tutkijat käyvät kilpajuoksua aikaa vastaan, kun he keräävät näytteitä muinaisesta arktisesta jäästä. Ikijää ei ole enää ikuista: sitä on saatava nyt kiireellisesti talteen ennen kuin jää sulaa tai muuttuu ilmaston lämmetessä.
Ranskalaisten, italialaisten ja norjalaisten tutkijoiden kahdeksanhenkinen ryhmä leiriytyi tätä varten Norjan Huippuvuorten saaristoon tänä keväänä. Ice Memory -säätiön tiimi sai porattua sieltä kolme valtavaa putkea jäätikköjäätä. Ne, kuten muukin vuonna 2015 käynnistetyn hankkeen aineisto, on määrä säilyttää tulevaa tieteellistä analyysiä varten Etelämantereen tutkimusasemalla.
”Jääytimissä” olevien kemikaalien analysointi antaa arvokasta tietoa vuosisatojen ilmasto- ja ympäristöolosuhteista kauan sen jälkeen, kun alkuperäinen jäätikkö on kadonnut. Nyt asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että lämpötilojen noustessa sulamisvettä valuu muinaiseen jäähän ja uhkaa tuhota ikijään sisältämät geokemialliset tiedot.
Kun tutkijatiimi oli porannut Huippuvuorten Holtedahlfonna-jäätiköllä noin 25 metriä syvän reiän, sulavan jäätikön vesi ryntäsi siihen.
– Emme odottaneet löytävämme näin runsasta pohjavettä valitulta porauspaikalta talven lopulla, myöntää tutkimusmatkan koordinaattori Jean-Charles Gallet, joka on lumeen erikoistunut fyysikko Norjan napainstituutista.
– Jäätiköt eivät menetä dramaattisesti vain massaansa vaan myös kylmäpitoisuuttaan, hän painottaa.
Jäätiköiden sisään syntyy makean tai suolaisen veden säiliöitä, joita kutsutaan akvifereiksi. Niiden vesi tunkeutuu jääkiteisiin ja heikentää niitä.
– Jäätikön kaiken veden näkeminen antoi meille tähän mennessä selkeimmän todisteen ilmastonmuutoksen dramaattisista vaikutuksista arktisella alueella, sanoo tiimin jäsen Daniele Zannoni Venetsian Ca’ Foscari -yliopistosta.
Kun porausta jatkettiin Holtedahlfonnalla, tutkijat onnistuivat louhimaan kolme 50–75 metriä pitkää jääydintä. Näiden läpikuultavien sylinterien halkaisija on vain kymmenkunta senttiä. Niissä olevat jääkerrokset ja ilmakuplat voivat sisältää jopa 300 vuoden ilmastohistorian.
– Jos menetämme tällaiset jäätikköjen arkistot, menetämme muiston ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Kadotamme myös tärkeitä tietoja asioista, joista tulevien päättäjien on tehtävä päätöksiä yhteiskunnan hyvinvoinnin puolesta, painottaa Ice Memoryn edustaja Anne-Catherine Ohlmann.
Ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat lämmittäneet planeettaa 1,15 celsiusastetta sen jälkeen kun fossiilisia polttoaineita käyttävä teollistuminen alkoi 1800-luvulla. Tutkimukset osoittavat, että arktinen alue lämpenee kahdesta neljään kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin.
Perjantaina YK ilmoitti, että maailman 40 niin kutsuttua vertailujäätikköä – ne, joista on olemassa pitkän aikavälin havaintoja – ovat nyt keskimäärin yli 26 metriä ohuempia kuin vuonna 1970.
Ice Memory -säätiön puheenjohtaja Jerome Chappellaz korostaa, että meidän sukupolvellamme on velvollisuus varmistaa, että osa jäätiköistä säilyy.