Tutkija eduskuntavaaleista: Alemman keskiluokan pelko pönkitti PS:n tulosta

Perussuomalaisten nousu toiseksi suurimmaksi puolueeksi viime eduskuntavaaleissa ei tullut yllätyksenä Ilona Lahdelmalle. Hän on poliittinen sosiologi ja tutkii poliittisten mielipiteiden taustoja. 

Perussuomalaiset oli kevään eduskuntavaaleissa suurista puolueista selkeästi arvokonservatiivisin. Keskusta sen sijaan miellettiin arvoliberaalin vasemmistohallituksen osaksi. 

– Jos katsoo, mikä puolue ajaa isänmaallisuutta, kuria ja perinteisimpiä arvoja, niin perussuomalaisilla on siinä monopoliasema, Lahdelma sanoo. 

Vaaleissa palattiin asiapolitiikkaan, kun talousasiat huolestuttivat ihmisiä inflaation kurimuksessa. Tästä kärsi esimerkiksi identiteettipolitiikan varassa oleva vihreät, jonka ajamista asioista tuli toissijaisia. 

– Nyt eletään sellaista aikaa, että ihmisillä ei ole varaa miettiä toisen asteen kysymyksiä, sanoo Lahdelma. 

Ilmasto- ja ympäristöasiat kuuluvat muutenkin jo kaikkien puolueiden ohjelmiin. 

Kaikki suomalaiset eivät tietenkään ole konservatiiveja, mutta kannatusta tulee, jos konservatiivien äänet kanavoituvat yhdelle puolueelle.

Lahdelma muistuttaa, että äänestäjät ovat perinteisesti konservatiivisempia kuin poliitikot. Vaalipäivänä tulee yllätyksiä, sillä kaikki eivät edes kehtaa mielipidekyselyissä paljastaa konservatiivisuuttaan. 

Haja-asutusalueilla asuvat ihmiset kuuluvat keskimääräistä arvokonservatiivisempaan kansanosaan, vaikka taloudellisesti siellä ollaan vasemmalle kallellaan. 

– Kokoomus ei ole menossa maaseudulle vielä vähään aikaan, Lahdelma naurahtaa. 

Se on keskustan ja perussuomalaisten valtakuntaa. 

Perussuomalaiset ei kuitenkaan menestynyt vain maaseudulla vaan myös kaupungeissa. Kaupungeissa ihmiset uskovat perussuomalaisten taistelevan muutosta kuten globalisaatiota ja maahanmuuttoa vastaan. 

Eduskuntavaalien alla Uutissuomalaisen gallup paljasti merkittävän eron keskustan ja perussuomalaisten kannattajien välillä. Keskustan kannattajilla oli suurin valmius sopeutustoimiin, vaikka ne heikentäisivät omaa elintasoa. Sopeutustoimiin myönteisesti suhtautuvia oli keskustassa 61 prosenttia. 

Perussuomalaisten suhtautuminen oli päinvastaista. Hyväksyntä omaa elintasoa heikentäville sopeutustoimille tuli vain 23 prosentilta. 

Lahdelma muistuttaa, että perussuomalaiset saa ääniä alemmalta keskiluokalta. Moni myös pelkää putoavansa alemmasta keskiluokasta. 

– Ja itsensä alempaan keskiluokkaan lukevien ihmisten määrä on lisääntynyt viime vuosina.

Yleinen ennakkoluulo on, että etenkin maaseudulla asuvat ihmiset vastustavat maahanmuuttoa.

Oxfordin yliopistoon tekemässään väitöskirjassa Lahdelma selvitti, että asenteet maahanmuuttoa kohtaan olivat yllättäen muuttuneet myönteisemmiksi pienillä paikkakunnilla vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen. 

Ihmisillä oli omia hyviä kokemuksia siitä, että maahanmuuttajien mukana paikkakunnalle tulee elämää ja työvoimaa. Asenteet olivat muuttuneet jopa paikallisten perussuomalaisten keskuudessa. Valtakunnan tasolla puolue voi siis sanoa yhtä ja paikallisella tasolla toista.  

Lahdelma työskentelee tällä hetkellä apulaisprofessorina Madridissa, Carlos III -yliopiston Juan March -tutkimusinstituutissa. Espanjassakin alueiden tyhjeneminen alkoi jo 1960-luvulla. 

– Näiden alueiden ihmisille on juurtunut syvä mielen pahoittaminen siitä, että Madrid ei kuuntele eikä ymmärrä heitä.

Lahdelman mukaan Espanjassakin usein luullaan, että oikeistopopulistisen Vox-puolueen kannatus tulee väestökadosta kärsiviltä Espanjan alueilta, mutta puoluetta äänestetään todellisuudessa etenkin Madridin lähiöissä.  

Lahdelma sanoo, että Suomessakin perussuomalaisten maahanmuuttovastainen viesti uppoaa ihmisiin, jotka kilpailevat maahanmuuttajien kanssa samoista työpaikoista. 

– Niihin työpaikkoihin kokoomus haluaisi maahanmuuttajia.

Lahdelma huomauttaa, että Suomi tarvitsee silti kipeästi maahanmuuttoa väestöpyramidia korjaamaan.  

– Mutta se kuvio näyttää erilaiselta ihmisen subjektiivisesta näkökulmasta.

Lahdelman mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on kuitenkin tehnyt paljon töitä sen eteen, että perussuomalaiset ei ole pelkkä populistipuolue. 

– Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset pystyi tarjoamaan jokaiseen politiikan osa-alueeseen konkreettisia ehdotuksia.

Korona-aika sai suomalaiset muuttamaan kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin. Keskustassa ehdittiin jo ajatella, että tilanne on puolueelle otollinen. 

Tämäkään asia ei silti ole yksinkertainen. Lahdelma tietää, että maaseudulla jo asuvien ja sinne muuttavien odotukset ovat usein pahasti ristiriidassa.

Maaseudulle saattaa muuttaa vihreiden äänestäjä, joka haluaa rauhan tyyssijan ja koskemattoman luonnon. Hän odottaa, ettei maaseutua rakenneta tai kehitetä. 

Paikkakunnalla pitkään asuneet sen sijaan haluavat alueelle elinvoimaa ja tuloja vaikkapa tehtaiden tai tuulivoiman muodossa. Samoin Etelä-Suomessa kenties kauhistellaan, miksi Lapissa asuvat haluavat lisää metsähakkuita ja kaivoksia. Hailuodossa pitkään asunut voi haluta viimein sillan mantereelle, mutta saareen juuri muuttaneelle se saattaa olla kauhistus. 

– Se on yleiseurooppalainen asetelma, että syntyy kitkaa siitä, miten maaseutu määritellään, sanoo Lahdelma. 

Eduskuntavaaleissa kansa halusi kääntyä reippaasti oikealle, kun vaalit voitti kokoomus ja heti perässä tuli perussuomalaiset. 

Oppositio-hallitus-asetelmat usein vaihtuvat, kun kyllästytään yhteen tapaan hoitaa asioita. Tämä syklisyys voi jälleen olla keskustan pelastus oppositiokauden jälkeen, Ilona Lahdelma näkee. 

Keskusta koki nyt kovan iskun, kun perussuomalaiset nousi keskustan ohi jopa Lapin ja Oulun vaalipiireissä. Pohjoisen Suomen vaalipiirejä ei kuitenkaan välttämättä ole lopullisesti menetetty keskustalta perussuomalaisille. 

– Äänestystottumus on vahvaa. Jos siitä poikkeaa kerran, siihen saattaa vielä palata.

Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä toukokuussa 2023.