Tuhansia työpaikkoja EU:hun luova Facebook panee kaikkensa likoon keinotodellisuuden puolesta – "Suomelle metaversumi on tajuton mahdollisuus"
Sosiaalista mediaa hallitseva teknologiayhtiö Facebook julkisti alkuviikosta massiivisen sijoituksen Eurooppaan, kun se kertoi perustavansa 10 000 työpaikkaa EU-maihin rakentamaan metaversumia.
Monille suuri talousuutinen oli myös tilaisuus opetella uusi sana. Mikä ihmeen metaversumi?
Tieteiskirjallisuudesta Yhdysvaltain Piilaakson slangiin levinnyt käsite metaversumi (engl. metaverse) on trendikäs termi, joka viittaa puhujasta riippuen hyvinkin erilaisiin visioihin tulevaisuudesta, jossa sähköinen viestintä ja virtuaalitodellisuus lyövät kättä.
Metaversumia voi ajatella digitaalisena keinotodellisuutena, joka rakennetaan maailman päälle.
– Metaversumi on jo täällä. Jo nyt digitaaliset kokemukset muokkaavat sitä, miten me nähdään maailma, ja raja digitaalisen ja ei-digitaalisen maailman välillä hämärtyy entisestään. Muutosta voi ajatella digitaalisena huntuna, joka muuttuu yhä huomaamattomammaksi ja levittäytyy joka paikkaan, kuvailee STT:lle konsulttiyhtiö Milttonin strategia- ja muutosviestinnän johtaja Olli Sirén.
Metaversumin esiasteena voi pitää digitaalisia ulottuvuuksia, joita ihminen on jo latonut fyysisen maailman päälle kerros kerrallaan.
Sellainen on esimerkiksi navigaattorin karttapalvelu, joka tulevaisuudessa voi piirtyä suoraan näkökenttään älylasien tai vaikkapa auton tuulilasin välityksellä.
– Mielestäni tämä on Suomelle aivan tajuton mahdollisuus. Nyt syntyy uusi digitaalisuuden ja kokemuksellisuuden taso. Me ollaan oltu maan koosta huolimatta tosi hyviä hyödyntämään ja rakentamaan peliteknologiaa ja matkapuhelinjärjestelmiä, ja meillä on tässä aivan samanlainen mahdollisuus. Maailmaan tulee nyt lisää maailmaa, Sirén sanoo.
Samalla kannalla on XR-tekniikan kehitystä Suomessa tukeneen Business Finlandin Jani Jokitalo. XR:llä viitataan sekä virtuaalisen että lisätyn todellisuuden tekniikoihin.
– Suomi on erinomaisesti asemoitunut hyötymään XR-teknologioiden kehittämisestä ja näiden teknologioiden hyödyntämisestä eri toimialoilla. Suomessa on laaja XR-yritysten ekosysteemi, joka kattaa kaikki keskeiset arvoketjun vaiheet aina laitekehityksestä, ohjelmistokehitysalustojen kehitykseen, toimialakohtaisiin sovelluksiin sekä sisältökehitykseen, kirjoittaa Jokitalo sähköpostitse STT:lle.
– Suomi on monella kapealla osaamisen alueella maailman huippua, hän sanoo.
Virtuaalitodellisuutta myös tutkineen Teknologian tutkimuskeskus VTT:n älykkään valmistavan teollisuuden johtaja Petteri Alahuhta ei tiedä, riittääkö Suomen osaaminen siihen, että maahan saataisiin siivu Facebookin lupaamista työpaikoista esimerkiksi tutkimusyksikön muodossa.
– Merkittäviä ja kiinnostavia yrityksiä sekä perusosaamista meillä hyvinkin on. Suomi on globaalissa taloudessa pieni ja ketterä toimija, joka löytää sen oman kulmansa kokonaisuuden sisällä, Alahuhta sanoo.
Suomessa on jo tehty virtuaalitekniikan läpimurtoja. Facebookin vuonna 2014 ostaman Oculuksen virtuaalikypärän ensimmäistä prototyyppiä kehitettiin aikoinaan Oulussa ainoana paikkana Yhdysvaltain ulkopuolella. Prototyyppiä kehitti Oculuksen perustajiin kuulunut ja nykyisin Oulun yliopiston professorina työskentelevä Steven LaValle.
LaValle arvioi STT:lle, että Facebookin satsausta virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden teknologiaan motivoi kaikkia suuryhtiöitä jäytävä pelko kelkasta jäämisestä.
– Facebook ei halua jäädä jälkijunaan, kun seuraava suuri alusta tekee nousunsa. He uskovat, että tämä metaversumin konsepti, jossa me vuorovaikutamme vaihtoehtoisen todellisuuden kanssa, on se seuraava iso juttu, LaValle sanoo.
Verkkosivuna vuonna 2004 aloittanut Facebook oli aikoinaan jäädä älypuhelinten kehityksen kelkasta ensimmäisen iPhonen vuonna 2007 tuoman mullistuksen jälkeen, mutta yhtiö onnistui kirittämään kiinni muiden etumatkan ja nousemaan uusiin korkeuksiin.
LaVallen mukaan Facebook ei halua toistaa tuota virhettä, vaan katsoo nyt eteenpäin aikaan älypuhelinten jälkeen.
– Älypuhelimet ovat esineinä jo melkein yhtä tylsiä kuin teepannut. Seuraava iso haaste on luoda laite, joka yhdistää tietoverkot ja tietokonegrafiikat.
The Verge -teknologiasivuston heinäkuisessa haastattelussa Facebookin perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg kuvaili metaversumia termillä ”embodied internet”, jonka voi vapaasti suomentaa esimerkiksi ruumiillistuneeksi internetiksi.
Metaversumissa käyttäjä vuorovaikuttaisi sisältöjen kanssa koko kehollaan eri tavalla kuin pelkän älypuhelimen tai pöytäkoneen välityksellä.
Zuckerbergin mukaan Facebook näkeekin itsensä nykyisin metaversumiyhtiönä, ei sosiaalisen median yhtiönä.
Tiistaina The Verge uutisoi, että tämä yhtiön identiteetin uudistus ollaan viemässä niin pitkälle, että yhtiön nimeä vaihdetaan. Nimenmuutos ei koskisi Facebookia sosiaalisena mediana, mutta sen omistava yhtiö tunnettaisiin jatkossa eri nimellä.
Uusi nimi ei ole vielä tiedossa. Facebook seuraisi näin ollen emoyhtiönsä Alphabetiksi vuonna 2015 ristineen Googlen esimerkkiä.
Myös Oulun yliopiston professori LaValle katsoo, että Suomella on teoriassa edellytykset menestyä metaversumin alalla.
Maan vahvuuksiksi hän katsoo muun muassa taitavat insinöörit sekä vahvan tietokonepelien ja -grafiikan kulttuurin. Metaversumin käyttöliittymien ennakoidaan perustuvan tietokonepelejä varten kehitettyihin kolmiulotteisia maailmoja pyörittäviin pelimoottoreihin.
– Aika näyttää, voiko Suomesta tulla alalla hallitseva tekijä. Parhaita laitteita rakentavat eivät aina voita, LaValle sanoo.
Suomesta löytyy kansainvälistä mainetta niittänyt virtuaalitodellisuuden yhtiö Varjo, jonka laseja käytetään muun muassa autoteollisuudessa ja pilottien simulaattorikoulutuksessa. Varjo kertoo yritysasiakkaidensa määräksi yli tuhat.
Yhtiön laitteilla esimerkiksi auton suunnittelija voi tarkastella suunnitteilla olevaa mallia oikean kokoisena 3D-mallina, jonka lasit piirtävät teollisuushallin lattialle.
Torstaina Varjo lanseerasi uudet Aero-lasinsa, jotka on suunnattu pienyrityksille, ammattilaisille sekä vakaville harrastajille.
Pelkkiä virtuaalilaseja kunnianhimoisempana voi pitää Varjon tavoitetta käyttäjiensä ”teleporttaamisesta” – eli virtuaalisesta siirtämisestä toiseen paikkaan toisten ihmisten nähtäväksi.
– Varjolla me uskotaan, että metaversumin rakennus lähtee parhaiten liikkeelle siitä, että se yhdistetään ja pohjataan todelliseen maailmaan, eli tuodaan todellista maailmaa ja ihmisiä ja kommunikaatiota digitaaliseen muotoon, kertoo STT:lle Varjon perustajiin kuuluva teknologiajohtaja Urho Konttori.
STT:lle annettu haastattelu tehtiin puhelimitse, pohjimmiltaan vuosikymmeniä vanhalla teknologialla. Miltä sama haastattelu näyttäisi Varjon teknologialla tehtynä vuosien päästä?
– Tavoitteena että pääset siirtymään paikasta toiseen maapallolla reaaliajassa, kokea sen paikan kuin olisit paikan päällä ja kykenet vuorovaikuttamaan ihmisten kanssa. Sillä tavalla metaversumin rakennuspalikat voidaan ankkuroida tähän todelliseen elämään, Konttori sanoo.
Varjon ideana on, että virtuaaliselle teleporttimatkalle lähtevän määränpäässä on laite, joka digitoi ympäristön ja sen ihmiset, luoden niistä mahdollisimman tarkan 3D-mallinnuksen. Tämä sitten piirretään lähtijän virtuaalilaseihin.
Vastaavasti määränpäässä olevat ihmiset voivat omien virtuaalilasiensa kautta nähdä ja kuulla kaukaa saapuvan vieraan edessään.
Konttori kertoo uskovansa, että 5–10 vuoden sisällä toimittaja voisi hyvinkin ilmestyä Varjon konttorille virtuaalisesti haastattelua tekemään.
Hollywoodin visioista tämä nostaa mieleen Tähtien sotien viestinnässä käytetyt hologrammit, mutta yhtiön teknologiajohtajan mukaan Varjon visio on paljon tätä monipuolisempi.
– Tähtien sotien mielikuva ei vastaa yhtään sitä visiota, joka meillä on. Niistä katoaa kokonaan se ajatus, että kun tulet johonkin paikkaan, sinun pitäisi nähdä ja kokea se paikka todentuntuisesti. Tähtien sodissa tyypit seisovat jossain komentosillalla eivätkä ne näe mitään siitä toisesta paikasta. He eivät teleporttaa itseään vaan projisoivat kuvaa toiseen paikkaan, Konttori kertoo.
Viestintäteknologian kehitys voitti jo kauan sitten ajan ongelman, kun puhelimen kehitys 1800-luvun lopulla avasi reaaliaikaisen viestinnän aikakauden.
Metaversumin haaveena on myös etäisyyden voittaminen. Varjo tavoittelee maailmaa, jossa esimerkiksi kaukana asuva ihminen voi vierailla vanhempien mökillä tai Lapin serkun luona hetken mielijohteesta virtuaalisesti.