"Tietysti huolestuttaa kovasti" – Välineellistetty maahantulo on Latviassa päivittäistä todellisuutta
Latvia on Suomen tavoin etulinjan Nato-maa, mutta Latviassa rajoja Venäjälle ja Valko-Venäjälle ei ole suljettu. Luvallinen henkilö- ja tavaraliikenne molempiin suuntiin on rajoituksineenkin vilkasta.
Siinä missä itärajansa sulkeneessa Suomessa puhutaan välineellistetyn maahantulon uhasta, Latviassa se päivittäistä todellisuutta, ja tilanne on juuri nyt jälleen pahenemassa.
Latvian rajavartiosto kertoo torjuneensa tänä vuonna jo reilusti yli 8 000 laitonta maahanpyrkijää, siinä missä koko viime vuonna vastaavia yrityksiä kirjattiin selvästi alle 6 000 kappaletta. Nykyistä tahtia vuonna 2023 kirjattu 14 500:n laittoman maahantuloyrityksen ennätys lähestyy jo uhkaavasti.
– Tietysti viranomaisia huolestuttaa kovasti se, millaisena trendi jatkuu loppuvuotta kohden. Paine on kova, ja rajavartiolaitoksen resurssit alkavat olla tiukalla. Kyllä täällä aika varpaillaan ollaan, kertoo Suomen Riian-suurlähettiläs Anne Saloranta STT:lle Riiasta.
Paine koskee nimenomaan Valko-Venäjän vastaista noin 173 kilometrin rajaa. Pidemmän Venäjän vastaisen rajan yli vastaavaa pyrkyä maaston kautta ja aitojen yli Latviaan ei ole havaittu.
Salorannan mukaan perimmäinen paine välineellistettyyn maahanmuuttoon tulee kuitenkin Venäjältä, joka on latvialaisten tulkinnan mukaan valjastanut Valko-Venäjän välikädekseen.
– Venäjällä ei ole tietenkään intressiä tehdä samaa Venäjän ja Latvian rajalla, koska siinä kärsisivät sitten sen omatkin kauppasuhteet — rekkaliikenne maiden välillä on aika valtaisaa, Saloranta taustoittaa.
Latvialaiset ovat myös todenneet Valko-Venäjän aktiivisesti auttavan maahanpyrkijöitä, joilla on ollut käytössään muun muassa leikkureita ja tikkaita.
Salorannan mukaan maahantulon vilkastumiseen havahduttiin Latviassa keväällä, jolloin vilkastuminen näkyi ainoalla avoimena olleella rajanylityspaikalla Suomestakin tutulla tavalla.
Niinpä Latvia kielsi rajan ylittämisen polkupyörillä tai kävellen, ja vain ajoneuvot sallittiin. Valko-Venäjän kilvissä tosin nekään eivät pääse maahan.
Salorannan mukaan käytännössä kaikki rajan yli laittomasti pyrkivät ovat kolmansien maiden kansalaisia, Latvian rajavartiolaitoksen mukaan pääosin Lähi-idästä ja Intiasta – sekä vähäisemmässä määrin Afrikasta.
– Valko-Venäjä on houkutellut maahan väärin perustein siirtotyövoimaa erityisesti Intiasta ja Pakistanista, mikä on osaltaan kasvattanut Latviaan pyrkivien määrää, Saloranta kertoo.
Hän muistuttaa, että Latviaan on perinteisesti pyritty virallisten rajanylistyspaikkojen ulkopuolelta, koska tulijoilla ei ole yleensä aikomusta rekisteröityä ja hakea turvapaikkaa.
– Tarkoitus on jatkaa matkaa eteenpäin, Saksa on se ykkösmaa johon pyritään, Saloranta kertoo.
Salorannan mukaan Latvian vastaanottokeskuksissa ei ole tungosta, ja monet turvapaikkaa hakeneetkin katoavat hakemusprosessin aikana.
Latviasta pääsee helposti eteenpäin ja Saloranta pohtii, että yksi houkutteleva reitti voisi kulkea autolla Viroon ja sieltä lautalla Suomeen.
– Tällaisia havaintoja Latvian viranomaisilla ei ole ollut, mutta en sulkisi pois sitäkään mahdollisuutta, Saloranta pohtii.
Suoraan etelään Saksaan suuntaavien matkaa voivat entisestään mutkistaa Puolan Liettuan ja Saksan vastaisilla rajoillaan aloittamat tarkistukset.
Vaikea järjestetyn maahanmuuton tilanne huomioiden on ehkä hiukan yllättävää, että muu liikenne rajan yli on vilkasta. Latvian televisio kertoi viime viikolla jo 40 000 ihmisen matkustaneen tänä vuonna Valko-Venäjälle ja takaisin. Näin siitä huolimatta, että Latvian ulkoministeriön, kuten Suomenkin, vahva suositus on välttää matkustamista maahan.
Salorannan mukaan Latviasta matkustaa Valko-Venäjälle myös muiden maiden kansalaisia, kuten moldovalaisia ja ukrainalaisia.
Latvian ulkoministeriö luettelee suosituksessaan pitkän listan erilaisia vaikeuksia, joihin Latvian kansalainen voi Valko-Venäjällä joutua. Matkustaminen on kuitenkin ainakin toistaiseksi helppoa molemminpuolisen viisumivapauden vuoksi.
Valko-Venäjälle järjestetään Latviasta jopa suosittuja matkatoimistojen ryhmämatkoja. Sellaisten kieltämiseksi on Latvian tv:n mukaan tehty jo lakiesitys, jota parlamentti ei ole vielä ehtinyt käsitellä.
Valko-Venäjän viranomaisten mukaan maassa on vieraillut tänä vuonna viisumivapaasti jo lähes 140 000 ihmistä 38:sta Euroopan maasta, enimmäkseen naapurimaista Liettuasta, Latviasta ja Puolasta.
Salorannan mukaan vilkasta liikennettä rajan yli selittävät osaltaan ihmisten tiiviit sukulaisuussuhteet – saman perheen jäseniä saattaa asua molemmin puolin rajaa käytännössä samassa kylässä. Lisäksi Valko-Venäjältä Latviaan kulkee paljon salakuljetustavaraa, kuten tupakkaa ja huumeita, hän lisää.
Salorannan mukaan Suomen ja Latvian rajavartiolaitosten yhteistyö on tiivistä. Suomalaisia rajavartijoita käy hänen mukaansa säännöllisesti komennuksilla Latviassa Euroopan rajaturvallisuusviraston Frontexin kautta.