Lapsiasiavaltuutettu: Suomessa jo 12 000 ukrainalaislasta, joista 600 ilman huoltajaa – "Suojelun tarve jatkuu vielä pitkään, traumaosaamista tarvitaan"
Suomessa yli 170 kunnassa asuu yhteensä noin 12 000 ukrainalaista lasta, jotka ovat paenneet Venäjän hyökkäystä. Maahanmuuttoviraston mukaan ilman huoltajaa oleviin lapsiin kohdistetuista toimenpiteistä liikkuu vääriä käsityksiä.
– Tilanne Ukrainassa on vaikea ja katastrofaalinen. Jo 13 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan, eikä paluulle vielä ole edellytyksiä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU:ssa otettiin käyttöön tilapäisen suojelun sääntely.
– Suomesta tilapäistä suojelua on tähän mennessä hakenut noin 36 000 ukrainalaista. Noin kolmasosa tilapäistä suojelua saavista ukrainalaisista on lapsia. Tällaista määrää ei Suomeen ole aiemmin vastaanotettu, sisäministeriön johtava asiantuntija Tuuli Tuunanen kertoo lapsiasianeuvottelukunnan tiedotteessa.
Suomessa asuvista ukrainalaislapsista noin 600 on Suomessa ilman huoltajaa. Osa on saapunut yksin ja osa esimerkiksi sukulaisen kanssa.
Ilman huoltajaa Suomessa olevat lapset asuvat joko alaikäisten vastaanottokeskuksessa, joita on perustettu tänä vuonna uusia, tai sukulaistensa kanssa aikuisten vastaanottokeskuksessa tai yksityismajoituksessa.
– Ilman huoltajaa Suomessa oleviin lapsiin kohdistetuista toimenpiteistä liikkuu vääriä käsityksiä, mikä voi johtaa siihen, että kaikki eivät hakeudu palvelujen piiriin. Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle, ilman huoltajaa olevalle lapselle määrätään aina edustaja. Yksityismajoituksessa asuville tehdään olosuhdeselvitys ja hallintopäätös asumisesta lapsen oikeuksien takaamiseksi, Maahanmuuttoviraston Maria Kulenius sanoo.
Migrin Kuleniuksen mukaan toimenpiteitä tehdään kaikkien ilman huoltajaa maassa olevien lasten kohdalla eivätkä ne tarkoita esimerkiksi huostaanottoa.
Ratkaisuissa kuullaan lapsen, hänen sukulaistensa ja mahdollisuuksien mukaan myös Ukrainassa olevien huoltajiensa ääntä.
Sodan keskeltä saapuneille lapsille on tärkeää turvata mahdollisimman tavallinen ja hyvä arki. Tilapäistä suojelua saavilla lapsilla ei ensimmäisenä vuonna ole vielä oppivelvollisuutta, mutta heillä on oikeus esi- ja perusopetukseen.
Osa ukrainalaislapsista osallistuu myös etäopetukseen Ukrainassa, mutta se täydentää, ei korvaa suomalaista koulunkäyntiä.
– Kuntien ja hyvinvointialueiden on tärkeää varautua siihen, että ukrainalaislasten suojelun tarve Suomessa jatkuu vielä pitkään. Erityistä huomiota tulee kiinnittää traumaosaamiseen, jota pakolaislasten kanssa työskentelevät tarvitsevat, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen korostaa.
Myös Euroopan lapsiasiavaltuutetut vaihtavat jatkuvasti tietoa tilanteen kehittymisestä.
– Oman erityispiirteensä tilanteeseen tuo se, että ukrainalaiset liikkuvat nyt paljon sekä maan sisällä että eri maiden välillä, Pekkarinen kertoo.
